Tasavahva Arild menestyi hyvin ohrien lajikevertailussa

Valkuaista Pellosta -hanke selvitti viljalajikkeiden välisiä laatueroja ohralla. Aineistona käytettiin A-Rehun vastaanottamia lajiketiedon sisältävien viljaerien analyysituloksia vuosilta 2020–2022. Tarkastelussa vertailtiin lajikkeiden hehtolitrapainoja sekä valkuaispitoisuutta. Lajikkeiden analyysituloksia verrattiin Luonnonvarakeskuksen virallisten lajikekokeiden tuloksiin, jotta nähtiin, miten paljon kunkin lajikkeen käytännön viljelyn tulokset eroavat virallisista koetuloksista.

Laadun lisäksi selvitettiin lajikkeiden ikä ja prosentuaalinen vastaanotto-osuus. Lajikkeiden ikää kuvataan taulukoissa erilaisilla värikoodeilla, jotka kertovat milloin ne ovat tulleet lajikeluetteloon. Vaaleanvihreä väri tarkoittaa, että lajike on tullut lajikeluetteloon 2020-luvulla, tummanvihreä 2010-luvulla, keltainen 2000-luvulla, oranssi 1990-luvulla ja punainen ennen 1990-lukua.

Virallisista lajikekokeista on hyvä tiedostaa, että ne viljellään ilman tautitorjunta-aineita, eikä satonäytteitä seulota, jolloin lähtökohtaisesi voidaan olettaa, että käytännön viljelyyn tuotaessa lajikkeista voi odottaa jonkin verran koetuloksista eroavia lopputuloksia. Tarkastelun avulla haluttiin tunnistaa laadullisesti hyviä lajikkeita laajemmasta aineistosta ja hahmottaa A-Rehulle sisään virtaavien viljojen lajikejakaumaa. A-Rehun aineiston tarkempi tarkastelu kohdennettiin lajikkeisiin, joita oli toimitettu vähintään 100 t tulosten luotettavuuden parantamiseksi. 

Taustatietoja toimitetuista ohralajikkeista

Lajiketietoisia ohria A-Rehulle toimitettiin hieman vajaa viisikymmentä kappaletta, joista kolmeakymmentä toimitettiin yli 100 tonnia. Yli 100 tonnia toimitetuista lajikkeista reilu puolet oli monitahoisia ja loput kaksitahoisia. Vaikka toimitettuja monitahoisia ohralajikkeitta oli enemmän, silti kaksitahoisia ohria toimitettiin tonneissa mitattuna hiukan suurempi määrä.

Toimitetuimpia lajikkeita olivat Arild 17 %, Melius 10 % ja Toria 9 % toimitusosuudella. Kaksi ensimmäistä näistä on kaksitahoisia lajikkeita. Kauraan verrattuna toimitetut ohralajikkeet olivat modernimpia ja oikein vanhoja lajikkeita oli vain muutamia.

Suuria eroja eri ohralajikkeiden valkuaispitoisuudessa

Valkuaispitoisuus oli A-rehulle toimitetuissa ohrissa keskimäärin 12,5 %, mutta silmiin pistävää oli suuret erot lajikkeiden välillä.  Vastaanotettujen ohrien valkuaispitoisuus selkeästi korkeampi, kuin Luken virallisissa lajikekokeissa. Toimitetuista ohrista korkeimmat valkuaispitoisuudet olivat monitahoisilla Elmerillä (14,1 %), Wolmarilla (13,6 %) ja Trymilla (13,4 %). Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ennakko-oletuksen perusteella näiden lajikkeiden pitäisi sijoittua heikommin. Matalimmat valkuaispitoisuudet olivat Vanillella (11,0 %), Feedwaylla (11,2 %) ja Trekkerillä (11,6 %). Nämä kaikki lajikkeet ovat kaksitahoisia.

A-Rehulle toimitetut ohrat laitettu paremmuusjärjestykseen valkuaispitoisuuden mukaan. LKT=lajikekoetulos, K=kaksitahoinen, M=monitahoinen, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Ohran hehtolitrapainot lajikekoetuloksia parempia

A-Rehulle toimitettujen ohrien HLP oli keskimäärin noin 2 % korkeampi kuin Luken lajikekoetuloksissa. Korkeimmat HLP:t olivat monitahoisella Hermannilla (71,1) ja kaksitahoisilla Feedwaylla (70,4) sekä Arildilla (70,2). Ennakko-oletuksen perusteella puolet näistä lajikkeista kuuluu kymmenen parhaan joukkoon. Alhaisimmat HLP:t olivat Wolmarilla (62,2), Jalolla (63,4) ja Utalla (64,3).  

A-Rehulle toimitetut ohrat laitettu paremmuusjärjestykseen hehtolitrapainon mukaan. LKT=lajikekoetulos, K=kaksitahoinen, M=monitahoinen, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Johtopäätöksiä ohran lajiketarkastelusta

Yllä olevien tuloksien perusteella voidaan todeta, että ennakko-oletukset ja käytännön viljely eivät aina kohtaa ja tuloksiin mahtuu suurtakin vaihtelua. Lajikkeiden välillä olevat erot ovat hyvinkin suuria, sillä ohralla matalimman ja korkeimman hehtolitrapainon välillä oli eroa melkein 10 kiloa. Samanlainen tulos oli havaittavissa valkuaispitoisuuden kohdalla, kun valkuaispitoisuudessa saattoi olla jopa 3 % ero. 

Viljojen kohdalla laatulisiä maksetaan valkuaispitoisuudesta sekä hehtolitrapainosta. A-Rehulle toimitetun ohran kohdalla laatulisien määrä vaihteli 3–7 €/tn välillä. Korkeimmat laatulisät sai Arildilla, jolla kumpikaan laatuominaisuus ei ollut korkein mahdollinen, mutta molemmat olivat hyvällä tasolla. Eniten laatulisiä hehtolitrapainon kautta sai Hermannilla ja valkuaispitoisuuden kautta Elmerillä. Lajiketta valitessa kannattaakin pohtia, mitä laatuominaisuutta haluaa painottaa vai haluaako tasavahvasti menestyvän lajikkeen.

Verrokkilajikkeena käytettiin A-Rehulle toimitetuinta lajiketta. Taulukossa esitetyt laatulisät ovat A-Rehun sopimustuottajille. 

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet