Taloudellisuutta herneenviljelyyn harkiten lannoittamalla

Valkuaista Pellosta -hankkeen tarkoituksena on ollut nostaa kotimaista valkuaistuotantoa kehittämällä viljojen ja palkoviljojen viljelyä. Pilottikokeissa on tutkittu erilaisten lannoitteiden, lannoitusmenetelmien sekä hivenlannoitteiden vaikutusta satoon ja laatuun. Tämän lisäksi hankkeessa on tutkittu kerääjäkasvien esikasvivaikutusta sekä vähennetty sianlietteen typen hävikkiä rikkihapon avulla. Vaikka pilottikokeissa pyrittiin nostamaan satotasoa ja laatua, tarkasteltiin toimenpiteiden kannattavuutta katelaskelmien avulla. Laskelmat tekivät hankkeen yhteistyökumppanimme ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Pilottikokeiden muista tuloksista pääset lukemaan tästä linkistä: VAPE Valkuaista pellosta - Atria Alkutuotanto (atriatuottajat.fi).  

Herneiden lannoitus kokeessa

Hernekokeessa toistettiin samat käsittelyt kasvukausien 2021–2023. Kokeen lannoituskäsittelyt olivat A-Hernelannos 160 kg/ha, kaliumsulfaatti 155 kg/ha, A-Hernelannos 160 kg/ha + kaliumsulfaatti 60 kg/ha, sekä kontrolli, joka viljeltiin ilman lannoitteita. Tämän lisäksi osa koekaistoista sai korrensääde Moddus Evoa 0,5 l/ha. Jokaisen kasvukauden tuloksista laskettiin Kate A, jossa tuotoista vähennetään muuttuvat kustannukset.  

Kasvukaudella 2021 koelohko jaettiin kahtia, koska lohkon sisällä oli maalajivaihtelua. Kivennäismaalla korkein satotaso saavutettiin pelkällä A-Hernelannoksella sekä kaliumsulfaatilla, jonka seurauksena näillä käsittelyillä oli paras kannattavuus. Heikoin kannattavuus oli korrensäädettä saaneella kontrollikaistalla sekä molempia lannoitteita ja korrensäädettä saanut kaista. Molemmilla käsittelyillä kannattavuutta heikensi alhainen satotaso sekä tuotantopanosten käyttö, joille ei saatu haluttua vastinetta.  

Toimenpiteiden kannattavuus kasvukaudella 2021 kivennäismaalla. KS = kaliumsulfaatti, M = Moddus Evo 

Runsasmultaisella lohkolla korkein satotaso saavutettiin kaliumsulfaattia saaneella kaistalla ja toiseksi korkein kontrollikaistalla. Kannattavuuden näkökulmasta tarkastellessa satotason nousu kattoi lannoitekustannuksen, sillä kaliumsulfaattikäsittelyllä saatiin paras kate. Muiden käsittelyjen kohdalla lannoitus ei parantanut kannattavuutta tai satotasoa. Heikon kannattavuus oli kuitenkin kontrollikaistalla, joka oli saanut korrensäädettä. Tulosten perusteella voidaan olettaa korrensääteen vaikuttaneen kuumissa sääolosuhteissa negatiivisesti satotasoon molemmilla maalajeilla, koska jokaisen korrensäädettä saaneen kaistan sato oli alhaisempi kuin käsittelemättömän.  

Toimenpiteiden kannattavuus kasvukaudella 2021 multamaalla. KS = kaliumsulfaatti, M = Moddus Evo

Herneen lannoitus ja taloudellisuus

Taloudellisesta näkökulmasta kasvukauden 2022 tulokset olivat hyvin erilaisia verrattuna kasvukauden 2021 tuloksiin. Kasvukaudella 2022 kontrollikaista tuotti parhaimman taloudellisen tuloksen, kun taas heikoimman kontrollikaista, joka oli saanut korrensäädettä. Heikko kannattavuus johtui puolet pienemmästä sadosta kuin verrokkikaistalla. Muilla koekaistoilla satotaso oli lähes sama tai hiukan parempi kuin kontrollikaistalla, mutta tämä ei riittänyt kattamaan käsittelyistä aiheutuneita kustannuksia. Eri käsittelyjä vertaillessa vähiten tappiota kontrollikaistaan nähden tuotti kaliumsulfaattia ja korrensäädettä saanut koekaista.  

Toimenpiteiden kannattavuus kasvukaudella 2022.  

Kasvukauden 2023 tulokset olivat samansuuntaiset kuin kasvukauden 2022, sillä mikään käsittely ei tuottanut parempaa taloudellista tulosta kuin kontrollikaista. Erona kuitenkin oli, että korrensääteen käyttö heikensi kannattavuutta merkittävästi. Kasvukauden kuivuusjakso osui kesäkuulle, jolloin ajettiin myös korrensääde ja näiden yhdistelmä todennäköisesti alensi satotasoa. Alentuneen satotason lisäksi kannattavuutta heikensi kasvunsääteestä aiheutuneet kustannukset. Kontrollikaistaan nähden pienimmän tappion tuotti pelkkä A-hernelannoksen käyttäminen.

Toimenpiteiden kannattavuus kasvukaudella 2023.   

Laskelmien perusteella voidaan todeta, että todennäköisesti parhaimpaan taloudelliseen tulokseen herneen kohdalla päästään, kun ei käytetä mitään tuotantopanoksia. Jossain tapauksissa korrensääteen käyttö nosti merkittävästi valkuaispitoisuutta, mutta korkeammat laatulisät eivät riittäneet kattamaan alentuneesta satotasosta sekä korrensääteestä aiheutuneita kustannuksia. Mikäli pohtii herneen lannoittamista, kannattaa käyttää kaliumia, sillä kasvukaudella 2021 kaliumlannoitus paransi kannattavuutta. 

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet