Palkoviljoissa tutut lajikkeet dominoivat

Valkuaista Pellosta -hanke selvitti palkoviljalajikkeiden välisiä eroja herneellä ja härkäpavulla. Aineistona käytettiin A-Rehun vastaanottamia lajiketiedon sisältävien palkoviljaerien analyysituloksia vuosilta 2020–2022. Tarkastelun avulla haluttiin tunnistaa laadullisesti hyviä lajikkeita laajemmasta aineistosta ja hahmottaa A-Rehulle sisään virtaavien palkoviljojen lajikejakaumaa. 

Tarkastelussa vertailtiin lajikkeiden valkuaispitoisuutta. Lajikkeiden analyysituloksia verrattiin Luonnonvarakeskuksen virallisten lajikekokeiden tuloksiin, jotta nähtiin, miten paljon kunkin lajikkeen käytännön viljelyn tulokset eroavat virallisista koetuloksista. Laadun lisäksi selvitettiin lajikkeiden ikä ja prosentuaalinen vastaanotto-osuus.

Lajikkeiden ikää kuvataan taulukoissa erilaisilla värikoodeilla, jotka kertovat milloin ne ovat tulleet lajikeluetteloon. Vaaleanvihreä väri tarkoittaa, että lajike on tullut lajikeluetteloon 2020-luvulla, tummanvihreä 2010-luvulla, keltainen 2000-luvulla, oranssi 1990-luvulla ja punainen ennen 1990-lukua. Virallisista lajikekokeista on hyvä tiedostaa, että ne viljellään ilman tautitorjunta-aineita, eikä satonäytteitä seulota, jolloin lähtökohtaisesi voidaan olettaa, että käytännön viljelyyn tuotaessa lajikkeista voi odottaa jonkin verran koetuloksista eroavia lopputuloksia.

Herneet

A-Rehulle toimitettiin 6 eri hernelajiketta, joista Astronaute oli ylivoimaisesti toimitetuin reilulla 86 % osuudella. Toiseksi toimitetuin lajike oli Ingrid vajaalla 12 %:la. Muiden lajikkeiden toimitusmäärät olivat vain murto-osa verrattuna näihin kahteen lajikkeeseen.

Toimitetutuista lajikkeista kaikki muut lajikkeet olivat moderneja pois lukien Karita, joka on ollut lajikeluettelossa jo 1990-luvulla. Astronauten valkuaispitoisuus oli korkeampi kuin lajikekoetuloksissa, kun taas tulos oli Ingridillä päinvastainen. Merkittävin ero valkuaispitoisuudessa oli Rocketin kohdalla, sillä A-Rehulle toimitettujen valkuaispitoisuus oli selkeästi korkeampi kuin lajikekoetuloksissa. Muiden lajikkeiden kohdalla erot olivat maltillisempia.  

Tauluko selitteet. LKT = lajikekoetulos, Sijoitus LKT on lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. 

Taloudellisesta näkökulmasta herneen valkuaispitoisuudella on iso merkitys, sillä parhaimmillaan laatulisiä voi saada useita euroja/tn. Hernelajikkeista hiukan yli puolella sai laatulisiä, joista parhaimmat lisät sai Astronautella korkean valkuaispitoisuuden ansiosta. Ero valkuaispitoisuudessa muihin lajikkeisiin verrattuna oli 1–2 %. Ainoastaan Karitalla tai Esolla ei saanut laatulisiä, mutta lajikekoetulosten perusteella Esolla korkeamman valkuaispitoisuuden saavuttamisen pitäisi olla mahdollista. Tuloksia tarkastellessa taloudellisesta näkökulmasta voidaan todeta, että viljelyssä on oikea lajike.

Taulukossa esitetyt laatulisät ovat A-Rehun sopimustuottajille. Verrokkina on käytetty toimitetuinta hernelajiketta. 

Härkäpapu

Härkäpavun osalta A-Rehulle toimitettiin vain 3 eri lajiketta, joista toimitetuin lajike oli Sampo. Selkeästi toiseksi toimitetuin lajike oli hiukan vanhempi Kontu ja pienin toimitusosuus oli Louhella. Toimitetuista lajikkeista korkein valkuaispitoisuus oli Konnulla, vaikka ennakko-oletuksena oli, että sillä olisi alhaisin. Sammolla ja Louhella valkuaispitoisuus jäi alhaisemmaksi kuin Luken lajikekoetuloksissa, minkä perusteella voidaan olettaa, että potentiaalia olisi parempaan.  

Härkäpavut tulokset. LKT = lajikekoetulos 

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet