Lajikkeiden väliset laatuerot kauralla

Valkuaista Pellosta -hanke selvitti viljalajikkeiden välisiä laatueroja kauralla. Aineistona käytettiin A-Rehun vastaanottamia lajiketiedon sisältävien viljaerien analyysituloksia vuosilta 2020–2022. Tarkastelussa vertailtiin lajikkeiden hehtolitrapainoja sekä valkuaispitoisuutta. Lajikkeiden analyysituloksia verrattiin Luonnonvarakeskuksen virallisten lajikekokeiden tuloksiin, jotta nähtiin, miten paljon kunkin lajikkeen käytännön viljelyn tulokset eroavat virallisista koetuloksista.

Laadun lisäksi selvitettiin lajikkeiden ikä ja prosentuaalinen vastaanotto-osuus.  Lajikkeiden ikää kuvataan taulukoissa erilaisilla värikoodeilla, jotka kertovat milloin ne ovat tulleet lajikeluetteloon. Vaaleanvihreä väri tarkoittaa, että lajike on tullut lajikeluetteloon 2020-luvulla, tummanvihreä 2010-luvulla, keltainen 2000-luvulla, oranssi 1990-luvulla ja punainen ennen 1990-lukua. Virallisista lajikekokeista on hyvä tiedostaa, että ne viljellään ilman tautitorjunta-aineita, eikä satonäytteitä seulota, jolloin lähtökohtaisesi voidaan olettaa, että käytännön viljelyyn tuotaessa lajikkeista voi odottaa jonkin verran koetuloksista eroavia lopputuloksia.

Tarkastelun avulla haluttiin tunnistaa laadullisesti hyviä lajikkeita laajemmasta aineistosta ja hahmottaa A-Rehulle sisään virtaavien viljojen lajikejakaumaa. A-Rehun aineiston tarkempi tarkastelu kohdennettiin lajikkeisiin, joita oli toimitettu vähintään 100 tn tulosten luotettavuuden parantamiseksi. 

Mitä kauralajiketulokset kertovat?

Eri kauralajikkeita toimitettiin A-Rehulle reilu neljäkymmentä kappaletta vuosina 2020–2022, näistä lajikkeista kolmeakymmentä toimitettiin yli 100 tonnia. Vanhimmat näistä lajikkeista olivat peräisin 1980-luvulta ja 1990-luvulta, mutta pääsääntöisesti toimitetut lajikkeet olivat moderneja. Ylivoimaisesti toimitetuin lajike oli Niklas noin 60 % toimitusosuudella. Seuraavaksi toimitetuimmat lajikkeet olivat Matty 6 % ja Avetron 5 % osuuksilla.  

Kauralla keskimääräinen hehtolitrapaino oli 57,4, mutta tämä vaihteli paljon lajikkeesta riippuen. A-Rehun vastaanottamien kaurojen HLP oli keskimäärin noin 7 % korkeampi Luken lajikekokeiden oletukseen. Analyysituloksia tarkastellessa voidaan todeta, A-Rehulle toimitetun kauran olevan hehtolitrapainoltaan hyvää, ainoastaan yhdellä lajikkeella HLP oli alhaisempi kuin Luken lajikekokeissa.

A-Rehulle toimitetuista kauroista korkeimmat HLP:t olivat Vivianilla (59,4), Matylla (58,8) ja Oivalla (58,7). A-Rehulle toimitettujen kaurojen osalta hehtolitrapainot olivat hyvin erilaiset, mitä olisi voinut Luken lajikekokeiden perusteella olettaa, sillä kymmenen parhaan lajikkeen joukkoon pääsi vain kolme lajiketta. Muut lajikkeet olivat lajikokeiden perusteella keskivertoja tai keskivertoa heikoimpia. Matalimmat HLP:t olivat Leilalla (54,5), Steinarilla (55,9) ja Bennyllä (56,0).  

A-Rehulle toimitetut kaurat laitettu paremmuusjärjestykseen hehtolitrapainon mukaan. LKT=lajikekoetulos, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Erot kaurojen valkuaispitoisuudessa

A-Rehulle toimitettujen kaurojen valkuaispitoisuus oli keskimäärin 13,2 % mutta kuten HLP:n kohdalla vaihtelu oli suurta lajikkeiden välillä. Luken lajikekokeisiin peilaten valkuaispitoisuus oli hiukan korkeampi A-Rehun vastaanottamassa kaurassa oletusarvoihin nähden.

A-Rehulle toimitetuista kauroista korkeimmat valkuaispitoisuudet olivat Avetronilla (14,5 %), Bettinalla (14,2 %) ja Riinalla (14,1 %). Kolmen kärki oli varsin yllättävä, sillä Luken lajikekokeiden tulosten perusteella kyseiset lajikkeet asettuvat valkuaispitoisuutensa puolesta keskitasolle tai keskitason paremmalle puolelle. Lajikekokeiden perusteella oletusarvona oli, että Fiia ja Peppi olisivat kolmen joukossa. Tulosten perusteella voi todeta, että näiden lajikkeiden kohdalla ei pystytä hyödyntämään kaikkea saatavilla olevaa potentiaalia. Matalimmat valkuaispitoisuudet olivat Mirellalla (11,2 %), Belindalla (12,3 %) ja Matylla (12,4 %).

A-Rehulle toimitetut kaurat laitettu paremmuusjärjestykseen valkuaispitoisuuden mukaan. LKT=lajikekoetulos, Sijoitus LKT on Luken lajikekotulosten perusteella estimoitu sijoitus A-rehulle toimitettuihin lajikkeisiin rajoittuvalla tarkastelulla tarkasteltavan laatuominaisuuden mukaan. Virhe-% tarkoittaa paljonko A-rehulle toimitetun tavaran laatu poikkeaa Luken lajikekokeiden tuloksista. 

Tulosten perusteella kauran kohdalla voidaan todeta samoin kuin ohran ja vehnän, että käytännön viljely ja ennakko-oletukset eivät aina kohtaa. Kauralla matalimman ja korkeimman hehtolitrapainon välillä oli eroa melkein 5 kiloa. Tämä on kuitenkin selkeästi maltillisempi ero kuin muilla viljalajeilla. Valkuaispitoisuuden kohdalla ero oli reilu 3 %.  

Kauralla mikään yksittäinen lajike eri erottunut selkeästi laatulisien kautta ja saadut laatulisät vaihtelivat 1–5 €/tn välillä. Tämä oli keskimäärin hiukan vähemmän kuin ohralla ja vehnällä. Korkeimmat lisät saavutettiin Avetronilla, Oivalla ja Luukaksella. Vastaavasti pienimmät lisät kertyivät verrokkilajike Niklaksella ja Meerillä.  

Verrokkilajikkeena käytettiin A-Rehulle toimitetuinta lajiketta. Taulukossa esitetyt laatulisät ovat A-Rehun sopimustuottajille. Luukas on merkitty keltaisella, koska sen toimitusmäärä oli alle 100 tn, mutta kyseinen lajike otettiin vertailuun mukaan, koska se on juuri tullut markkinoille. 

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet