Herne tuottaa hyvän sadon pienilläkin panostuksilla

Valkuaista Pellosta -hanke on tutkinut kolmella kasvukaudella, millä keinoilla herneen laonkestävyyttä, laatua ja satotasoa voisi parantaa. Tämä artikkeli keskittyy kasvukausien 2022–2023 tuloksiin. Kasvukauden 2021 tulokset löydät tämän linkin takaa: Pilottitilojen satoa: Herne tuotti huippusadon kuivana kesänä - Atria Alkutuotanto (atriatuottajat.fi). Jokaisena koevuotena lajikkeena käytettiin Astronautea. Erilaisia lannoituskäsittelyjä oli kolme, joiden lisäksi jätettiin kontrollikaista, jolle ei laitettu mitään lannoitetta. Lannoituskäsittelyt olivat A-hernelannos 160 kg/ha, A-hernelannos 160 kg/ha + kaliumsulfaatti 60 kg/ha sekä kaliumsulfaatti 155 kg/ha. Tämän lisäksi korrensäädettä ajettiin jokaiselle käsittelylle. Korrensääteenä käytettiin Moddus Evoa 0,5 l/ha. Molempina kasvukausina koelohkot puitiin koeruutupuimurilla. 

Kasvukaudella 2022 hernekoe perustettiin Ilmajoen koulutilalle toukokuun puolivälin tietämillä. Kasvusto perustui tasaisesti, mutta kesäkuun alkupuolella oli havaittavissa syöntijälkiä lehdissä. Osa koekaistoista sai korrensäädekäsittelyn kesäkuun puolivälissä. Kesän edetessä kasvustokäyntejä tehtiin tasaisesti ja kasvusto näytti varsin hyvältä ennen syksyn sateita. Elokuun alussa tehtiin satokomponenttimääritykset, jossa laskettiin herneiden määrä palossa, palkojen määrä sekä mitattiin kasvuston pituus. Tässä vaiheessa kasvusto oli vielä pystyssä, mutta syksyn sateet painoivat kasvuston pahasti lakoon, mikä aiheutti jonkin verran varisemistappioita. Kasvusto puitiin syyskuun alussa ja puinti onnistui lakoontuneesta kasvustosta huolimatta.  

Tulosten perusteella herne hyötyi pelkästä kaliumsulfaatista eniten, sillä nämä käsittelyt tuottivat eniten palkoja ja herneitä. Kaliumsulfaattia saaneita kaistoja vertaillessa voidaan huomata, että korrensääteen käyttö laski hieman herneiden ja palkojen määrää. Tämä oli havaittavissa myös muiden käsittelyjen kohdalla. Herne kuitenkin hyötyi jokaisesta lannoituskäsittelystä, sillä jokaisella lannoitetulle kaistalle muodostui enemmän herneitä ja palkoja kuin kontrollikaistoille. Satotasoja vertaillessa tulokset olivat hyvin vaihtelevia. Korkein satotaso saavutettiin korrensääteen ja kaliumsulfaatin yhdysvaikutuksella. Ero oli kuitenkin pieni muihin käsittelyihin verrattuna pois lukien kontrollikaista, joka oli saanut korrensäädettä. Tämän kaistan kohdalla alhaisempi satotaso johtui kovasta rikkakasvipaineesta. 

Taulukko koetuloksista. Vihreä kolmio tarkoittaa, että käsittely on saanut korrensääteen. Käsittelyt 1 eivät ole saaneet mitään lannoitetta, käsittelyissä 2 on käytetty A-hernelannosta 160 kg/ha, käsittelyissä 3 on käytetty A-hernelannosta 160 kg/ha + kaliumsulfaattia 60 kg/ha ja käsittelyissä 4 kaliumsulfaattia 155 kg/ha. 

Laadullisesta näkökulmasta tarkastellessa korrensääteen käyttö nosti valkuaispitoisuutta merkittävästi. Korkein valkuaispitoisuus saavutettiin korrensäädettä saaneella kontrollikaistalla, kun taas matalin pelkkää kaliumsulfaattia saaneella kaistalla. Lannoituskäsittelyn saaneista kaistoista korkein valkuaispitoisuus oli A-hernelannosta ja kaliumsulfaattia saaneella koekaistalla.  Korrensääteen vaikutuksen pystyi havaitsemaan silmämääräisesti keskikesällä, mutta loppukasvukaudesta eroa ei enää nähnyt. Kasvuston pituutta mitatessa vaikutuksen pystyi kuitenkin huomaamaan, sillä korrensäädettä saaneet kaistat olivat keskimäärin 5–20 cm lyhempiä.  

Korrensääteen vaikutuksen pystyi huomaamaan keskikesän aikaan. Vasemmalla kasvunsäädettä saanut kasvusto ja oikealla käsittelemätön kasvusto.  

Kasvukauden 2023 hernekoe toteutettiin Rannan tilalla Kauhajoen Ikkeläjärvellä. Koe perustettiin toukokuun puolivälissä. Herneet itivät tasaisesti, eikä alkukesän kuivuusjakso näkynyt kasvustossa. Heinäkuun alkupuolen sateista hernekasvusto ei vielä lakoontunut, mutta syksyä kohti mennessä sateet panoivat kasvuston lakoon. Edellisen kasvukauden tapaan satokomponenttimääritykset tehtiin elokuun alkupuolella. Lakoontumisesta huolimatta puiminen onnistui hyvin, koska kasvusto oli todella kuiva.   

Puinti onnistui lakoontumisesta huolimatta, koska kasvusto oli kuiva. Molemmilla kasvukausilla koekaistat puitiin koeruutupuimurilla. 

Eniten herneitä ja palkoja tuotti kontrolliskaista, joka oli saanut korrensääteen. Lannoituskäsittelyn saaneista kaistoista eniten palkoja tuotti A-hernelannosta ja kaliumsulfaattia saanut koekaista. Samalla käsittelyllä saavutettiin myös korkein satotaso. Eniten herneitä muodostui pelkää A-hernelannosta saaneelle kaistalle, mutta kyseinen kasvusto tuotti kuitenkin vähiten herneitä per palko. Satotasoja tarkastellessa korrensääteen käytöllä oli negatiivinen vaikutus, sillä jokainen korrensäädettä saanut kaista tuotti pienemmän sadon kuin verrokkikaista. Korrensäädettä saaneilla kaistoilla oli keskimäärin 500–1500 kg/ha alhaisempi satotaso.  

Edellisestä kasvukaudesta poiketen korrensääteellä ei ollut selkeää merkitystä valkuaispitoisuuteen. Korkein valkuaispitoisuus saavutettiin kontrollikaistalla, kun taas alhaisin A-hernelannosta saaneella koekaistalla. Lannoituskäsittelyjen välillä erot valkuaispitoisuudessa olivat maltilliset, eikä mikään käsittely erottunut selkeästi joukosta. Korrensääteen käytöllä ei ollut selkeää vaikutusta kasvuston pituuteen, sillä osalla korrensäädettä saaneilla koekaistoilla kasvusto oli pidempää kuin verrokkikaistalla. 

Taulukko koetuloksista. Keltainen kolmio tarkoittaa, että käsittely on saanut korrensäädettä. Käsittelyt 1 eivät ole saaneet mitään lannoitetta, käsittelyissä 2 on käytetty A-hernelannosta 160 kg/ha, käsittelyissä 3 on käytetty A-hernelannosta 160 kg/ha + kaliumsulfaattia 60 kg/ha ja käsittelyissä 4 kaliumsulfaattia 155 kg/ha. 

Kasvukausien tulosten perusteella voidaan todeta herneen hyötyvän kaliumista, mutta tuottaa varsin hyvin satoa ilman mitään lannoitusta. Vaikka korrensääteen käyttö lyhensi kasvustoa, ei siitä havaittu kokeissa olevan hyöytä, sillä kasvusto meni yhtä lailla lakoon kuin käsittelemätön.  

Kirjoittaja

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko ja Itua ja Vastetta -hankkeet