Viljelijät testaavat

22.08.2023 09:00

Viljelijät tuottavat tietoa eri kasvinsuojelutoimien tehosta ja kannattavuudesta

Itua ja vastetta- hankkeessa on mukana eri puolilta Suomea 20 tilaa, joista osa on tavanomaisia ja osa luomutuotannossa. Fazer Myllyn ja Atrian sopimustuottajat testaavat kolmivuotisessa hankkeessa pelloillaan IPM-toimenpiteitä (integrated pest management). joissa kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytetään vain todennettuun tarpeeseen ja eri kasvinsuojelun toimenpiteitä monipuolisesti yhdistäen.

IPM-menetelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomessakin kirittävää.  Alkukokemukset tutkimushankkeessa mukanaolosta ovat olleet tuottajista myönteisiä heidän tuottaessaan uutta tietoa yhdessä tutkijoiden kanssa.  Yksi hankkeen keskeisitä tavoitteista on vahvistaa viljelijöiden välistä tiedonsiirtoa ja kokemuksista oppimista.

Visa Hongisto Valkealasta on ensimmäistä kertaa mukana tutkimushankkeessa. Viime kesänä pelloilla kokeillut toimenpiteet olivat jossain määrin tuttuja, mutta on hänen pelloillaan aiemminkin kokeiltu rohkeasti eri menetelmiä. 

Visa_Hongisto2.jpeg

- Mitä hullumpi idea, sitä innostuneemmilta tutkijat tuntuivat. Ehdotin kerääjäkasveja syysviljan sekaan ja hyvin onnistuttiin, Visa Hongisto kertoo.

Mika Herrala Maatalousyhtymä Herralasta Vimpelistä kertoo perheyhtymän olleen useissa hankkeissa mukana jo aiemmin. Eteläpohjalaisella tilalla on pitkät perinteet maanviljelyssä – tila on perustettu jo vuonna 1602. Tänä päivänä tilalla tuotetaan naudanlihaa. 

Neljännesvuosisadan Uudellamaalla luomutilaa viljelleestä Touko Luukkosesta mukana oleminen on ollut positiivinen, jopa hauska kokemus. - Vähän vaihtelua peltohavainnointiin, kun tutkijoiden kanssa voi keskustella pellon laidalla. Tilalla viljellään laidasta laitaan kasvia kuin kasvia, viime vuosina kauraa ja tattaria.  Viimeiset seitsemän vuotta Touko on ollut Päivärinteen tilan pääasiallisena isäntänä.  

Henri Hillin tilalla Keski-Pohjanmaalla kasvatetaan emolehmiä ja vasikoita sekä eläinten rehua. - Olemme olleet muissakin projekteissa ja ryhmissä mukana aiemmin kuten karjapuolen ryhmissä ja nurmiryhmissä, mutta ei tällaisissa varsinaisissa tutkimushankkeissa.

Olli-Heikki Immonen harjoittaa Etelä-Savossa sekä kasvinviljelyä että kotieläintuotantoa.

OlliHeikkiImmonen_rikkakasvi.jpg

 “Maatilat on tämmöisiä yksilöllisiä jokainen” 

Kaikki tuottajat pitävät käytäntöön soveltuvan tutkimustiedon tuottamista viljelijöille tärkeänä. - Viljelijät tekevät kesäisin omaa peltohavainnointia ja oman tilan tietotaitoa tarvitaan koko ajan lisää. Maatilat on tämmöisiä yksilöllisiä jokainen, Touko Luukkonen kiteyttää.

Visa Hongisto pitää erityisen antoisana hankekokemusten vaihtoa muiden viljelijöiden kanssa. Muita hän tapasi pellonpiennartapahtumassa Koskella Tl ja talven hanketapaamisessa Seinäjoella. - Talviaikaan viljelijällä on aikaa kehittää osaamistaan, kasvukauden aikana tärkeäkin tieto tuppaa jäämään huomiotta kiireiden jalkoihin. 

Mika Herrala pitää käytännön tutkimustietoa työnsä kannalta todella tärkeänä: - Mielestäni ainoa tapa on jalkauttaa hyviä tekniikoita kentälle. Seuraamme tarkasti, mitä alalla tapahtuu eri maissa ja tutkimuksissa, uudet tavat ja teknologiat kiinnostavat.

Viestintä uusista tutkimustuloksista haastavaa 

Tutkimustieto tavoittaa Visa Hongiston alan lehtien ja myös somen kautta, vaikka paljoa Valkealan viljelijä ei sosiaalisessa mediassa ehdikään hengailla. - Kanavia pitää olla useita. Luetuimmat alan lehdet, tuottajaorganisaatioiden tilaisuudet ja verkkosivut. Sähköinen suoramainonta sekä yleisiä avoimia seminaareja.

- Henkilökohtaisesti olen kokenut, että uusien tukioikeuksien infot, joihin on sähköpostiin tullut suoraan Ely-keskuksilta kutsua, niin toiminut aika hyvin. Olisiko sitten joku valtakunnallinen, vaikka juttu Maaseudun Tulevaisuudessa, hyvä sähköpostittomille, Touko Luukkonen pohtii viestimisen kanavia uudelle tutkimustiedolle.

Henri Hillistä käytäntöön soveltuvaa tutkimustietoa pitää tuottaa koko ajan ja tuoreeltaan viljelijöille: - Se on varmasti tosi hyvä. Huomaa kuitenkin, että me ollaan toisistamme aika kaukana, tutkijat ja maanviljelijät. Se on yllättävän iso se ero tai välimatka siinä. Mutta varmasti molemmat pystyvät oppimaan toisiltaan, kun tehdään tehokkaasti yhteistyötä, ollaan kuitenkin molemmin puolin ammattilaisia. - Se on vähän niin, että ne lukemattomat sähköpostiviestit häviävät, itsellä ainakin. Hyviä on olleet nuo erilaiset päivät ja siellä erilaiset esitelmät aiheista.

- Erilaisia hankkeita on menossa hirveästi, jokin pienryhmähomma toimii, sitä kautta tulee viestiä tutkimustuloksista, ja miksei Teamsitkin ole ihan toimivia. Kun on ollut mukana luomupäivillä ja emolehmäpäivissä, on noista pienryhmistä tullut ihan hyviä ajatuksia ja toimintamalleja itsellekin. On saatu ideoita ja sitten ruvettu kokeilemaan.

Olli-Heikki Immosesta tiedon välitykseen ovat hyviä etäpalaverit ja podcastit, isot läsnäkokoontumiset alkavat hänestä olla jo menneisyyttä.

Lisää tuottajatarinoita tulossa myöhemmin!

Teksti: Sirpa Mäkinen ja Riikka Pajulahti, Itua ja vastetta -hanke, Luomuinstituutti

tutustu hankkeeseen