Tarpeenmukainen tuhoeläintorjunta ja tuhoeläinten tarkkailu

Tarpeenmukainen tuhoeläintorjunta sisältää kiinteänä osana lohkokohtaisen tuhoeläinten tarkkailun, jonka perusteella tehdään mahdollinen torjuntapäätös. Kasvustoissa seurataan tuhoeläinten esiintymistä valikoivasti tiettyjä tuholaisia houkuttelevilla feromonipyydyksillä (tähkäsääski vehnällä, hernekääriäinen herneellä) tai yleisesti kaikkia kasvustoissa lentäviä hyönteisiä keräävillä keltaliima-ansoilla.

Hernekääriäisen feromoniansa.

Kelta-ansa viljakasvustossa.

Lajikohtaisista torjuntakynnyksistä riippuen torjuntapäätöksen tueksi saatetaan tarvita lisäksi tarkempaa tuhoeläinmäärien laskemista suoraan kasveilta. 

Itua ja vastetta -hankkeen tiloista kuudella oli kiinnostusta tuhohyönteisten seurantaan vuonna 2022 ja vuonna 2023 viidellä tilalla. Tiloille toimitettiin ansat ja tarkkailuohjeet alkukesästä. Viljelijöitä kannustettiin ottamaan käyttöön myös ajankohtaistiedon välitystä ja kasvintuhoojien tarkkailua helpottava LukeKasKas-sovellus.

Viljelijät hoitivat tarkkailun viljelylohkollaan ohjeiden mukaisesti ja palauttivat ansat tarkistettavaksi Lukeen. Hernekääriäisen feromonitarkkailu oli yleisin toteutettu tarkkailutoimenpide. Koska tuhoeläinten tarkkailu ei ollut varsinainen tutkimustoimenpide, ei seurantalohkoille määritelty verrannelohkoja.

Hernekääriäisen toukka.

Tilojen tarkkailutulokset heijastelivat yleistä tuhoeläintilannetta kumpanakin seurantavuonna. Hernekääriäisen määriin lohkolla ja tarkkailuansoissa vaikutti todennäköisesti myös herneen viljelyn yleisyys lähialueella edellisvuonna. Feromonipyydyssaaliiden laskenta onnistui myös viljelijöiden itsensä toimesta, mutta tuhohyönteisten tunnistus kelta-ansasaaliista on hankalaa ja vaatii harjaantumista. Etenkin hernekääriäisen feromonipyydystarkkailu on mahdollista ottaa laajemmin käyttöön. Sille on myös tarvetta hernekääriäisriskin kasvaessa herneen viljelyalan laajentumisen myötä.

Kirjoittaja

Erikoistutkija Erja Huusela, Itua ja vastetta -hanke, Luonnonvarakeskus