Mangaanin puute viljoilla on syytä tiedostaa

23.01.2023 10:06

Mangaani on erittäin keskeinen ravinne viljoille. Jos viljelykasvi kärsii mangaanin puutteesta, se ei pysty hyödyntämään muitakaan ravinteita hyvin. A-Rehun viime kesän kokeessa tutkittiin, miten mangaanipeittaus vaikuttaa kauran juuristoon ja sitä kautta sadon muodostukseen. 

Mangaani osallistuu kasveissa muun muassa valkuaisaineiden muodostukseen. Tästä syystä on hyvä tiedostaa, että oikea mangaanipitoisuus kasveissa parantaa myös typen hyväksikäyttöä. Mangaanin puutetta esiintyy yleensä viileinä ja märkinä keväinä, ja puutetta aiheuttavat maan korkea pH, korkea multavuus ja alhainen savespitoisuus. Mangaani myös liikkuu huonosti kasvissa. Siksi puute näkyykin aina selvimmin uusimmissa lehdissä. Viljalajeista kaura on herkin ja tämän jälkeen ohra. Kauralla mangaanin puutos aiheuttaa muun muasssa harmaalehtilaikkua. Tällöin kauran lehtiin ilmestyy pitkittäisiä ruskeita tai harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja. Lisäksi jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Jos tapaus on lievä, kasvusto näyttää normaalia vaaleammalta. Ohran lehdet jäävät mangaanin puutteessa vaaleanvihreiksi, ja niissä voi olla ruskeita laikkuja tai viiruja. 

KAURAN MANGAANIKOE KYLVÖSIEMENELLE

A-Rehun yksi tarkoitus on tuottaa ja osallistua erilaisiin peltoviljelyä tukeviin kokeisiin. Pyrkimyksemme on jakaa hyödyllistä tietoa kotieläintuottajillemme ja sopimusviljelijöillemme. Viime kesänä A-Rehu teki tutkimuskokeen mangaanipeittauksen vaikutuksesta kauran juuristoon ja sitä kautta sadon muodostukseen. Koe toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jurvassa. Kokeeseen valikoitui lajikkeeksi Avenue sen suuren jyväkoon ja ison sadonmuodostuspotentiaalin vuoksi.  

KOKEEN ALKUVALMISTELUT

Avenuen sertifioidut siemenet pakattiin pakkaamolla kolmeen eri säkkiin. Kaikille kolmelle siemenerälle tehtiin peruskäsittelynä peittaus Redigo pro -valmisteella. Tämän lisäksi toinen siemenerä sai vielä ZM-Grow-mangaaniravinnelisän ja kolmas ZMC-Grow-mangaaniravinnelisän.  

Koelohkoksi valikoitui 12,5 hehtaarin lohko, jonka pH on 6,8–6,9. Fosforitaso lohkolla on hyvä, mutta mangaaniluku on <6, mikä tarkoittaa huonoa maan mangaanipitoisuutta. Maan huono mangaanipitoisuus on ongelma etenkin Pohjanmaalla.  

”Hivenaine-peittauksella voidaan parhaimmillaan saavuttaa jopa 1 100 kg/ha suurempi sato.” 

KYLVÖSTÄ PUINTIIN

Koelohkolla toteutettiin kaistaleiden välillä täysin identtiset viljelytoimenpiteet. Kylvö tapahtui 13. toukokuuta kolmena eri kaistaleena kahteen kertaan äestettyyn peltoon. Ravinteet lohko sai kahtena erillisenä kertana. Ensimmäisen lannoituksen lohko sai ravinnelietteen muodossa kolme päivää ennen kylvöä (25 tn/ha), ja kylvön yhteydessä lohko sai vielä A-Rehun moniravinnetta (24-3-6-S2: 100 kg/ha). Ensimmäinen kaistale kylvettiin Avenuella, joka ei ollut saanut mangaanilisää. Toinen kaistale puolestaan kylvettiin ZM-Grow-ravinnelisän saaneella siemenellä ja kolmas ZMC-Grow-ravinnelisän saaneella siemenellä. Kukin kaistale oli kooltaan noin 2 hehtaaria.   

Rikkojen torjunta suoritettiin jokaisella kaistaleella ennen korrenkasvun alkua 6. kesäkuuta täsmälleen samalla tavalla, jolloin rikkakasviaineiden ja korrensääteen lisäksi seokseen lisättiin vielä ZM-Grow-hivenaineliuosta. Lippulehden ilmestyttyä lohkolle (23. kesäkuuta) annettiin vielä tautiaineruiskutuksen yhteydessä ZMC-Grow-hivenainelisä varmistamaan mangaanin riittävyys.  

Puintiaika koitti 9. syyskuuta. Koejärjestelyn virallisesta puinti- ja punnitusvalvonnasta vastasi Etelä-Pohjanmaan ProAgria. Ennen puintia selvitettiin traktorin ja kärryn tyhjäpainot autovaa’alla. Tämän jälkeen kahden hehtaarin kaistaleet puitiin auki ja niistä valittiin satunnaisesti yhden hehtaarin palat, jotka tarkistusmitattiin vielä GPS:n avulla. Puinti suoritettiin ja täydet kuormat punnittiin.  

Taneli_hivenainepeittaus1_lo.jpgVasemmalla kasvusto ilman mangaanilisää, keskellä ZM-lisällä ja oikealla ZMC-lisällä. 

Taneli_hivenainepeittaus2_lo.jpg
Vasemmalla lehti ilman mangaanilisää, keskellä ZM-lisällä, oikealla ZMC-lisällä. 

SELVÄ ERO MANGAANILISILLÄ

Saatu puintitulos osoitti selvää etua mangaanin puolesta. Ilman mangaanilisää, kaistale antoi kauralle tulokseksi 6 000 kg/ha. ZM-hivenainelisä antoi huiman eron, tulokseksi tuli peräti 7 105 kg/ha, ja ZMC-hivenainelisällä puolestaan 7 075 kg/ha. Itse puinnissa havaittiin, että todellisuudessa ZMC-kaistale olisi antanut vielä isomman tuloksen kuin ZM, sillä kaistaleen keskellä oli hieman kuivuutta kärsinyt kohta, mikä selittää hieman huonompaa tulosta ZMC:llä kuin ZM:llä peitatulle kauralle. 

Tämä koe osoittaa selvästi, että mangaanilla on erittäin iso rooli jo siemenen juurtumisesta lähtien. Viljan hivenainepeittauksella voidaan siis parhaimmillaan saavuttaa jopa  
1 100 kg/ha suurempi sato perinteisesti peitattuun sertifioituun kylvösiemeneen verrattuna. Isosta kustannuksesta tässä kohdassa ei voida puhua, sillä kokonaiskustannukset toimenpiteelle eivät maksaneet sen enempää kuin 7 euroa/tonni peitattua siementä. 

Tiesitkö, että A-Rehun Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin yksittäinen kauran käyttäjä? Kauraa kuluu peräti 80 000 tonnia vuodessa. 

Atria pellonpiennar kesäkuu 2022 Ilmajoki-2037_lo.jpg

ZM- ja ZMC-Grow -lehtilannoitteet 

  • Helppo sekoitettavuus – ei tarvitse ruiskuttaa erikseen 
  • Todetusti sadonlisää, viljoilla jopa yli 1000 kg/ha  
  • Edullinen hehtaarikustannus 
  • Soveltuu myös luomuviljelyyn 

Kirjoittaja

Marttila Taneli

Anskaffningschef

Marttila Taneli

040 864 1476

Viljakauppa

Lue myös muut atria tuottajat 4/2022 -lehden jutut täältä