Pilottitilojen satoa: Kuivalannan pintalevitys nostaa säilörehun satoa kuivana vuonna

Kuivalannan pintalevitys nostaa säilörehun satoa kuivana vuonna. Lisäksi se voi avata uusia näkökulmia ympäristökestävän tuotannon ja käytännön elämää yksinkertaistavien ratkaisujen muodossa.

Lannan varastointi, käyttö ja käsittely ovat nautakarjatilan käytännön elämää joko helpottavia tai hankaloittavia osa-alueita riippuen lannan määrästä, olomuodosta ja tilan rakenteesta. Monilla nautatiloilla viljellään usein pelkkää nurmea, vain vähän tai riittämättömästi viljoja suhteessa lannan levitystarpeeseen ja joskus hyväkuntoisiakin kasvustoja voidaan joutua uudistamaan riittävän lannan levitysalan saamiseksi. Nurmien satoisuuden ja hyvän maan rakenteen ylläpitämisen kannalta optimaalinen lannan levitysajankohta voi ajoittua eri kohtaan ei vuosina. Oleellista on, että maa ei ole liian märkää levitysajankohtana maan itsensä ja levitysteknisten ongelmien välttämiseksi. Riski liian märille olosuhteille osuu usein syksyihin ja keväisiin, kun luonnon kiertokulun suhteen on se oikea aika levittää etenkin kiinteää lantaa. Lantavarastojen täyttyminen on vielä oma asiansa ja keskellä kesää on haasteellista lähteä muokkaamaan maata lannan levityksen takia, jos toiveissa olisi satoakin saada. Tilojen kannalta olisi edullista löytää joustavia vaihtoehtoja lannan käsittelyyn, siten ettei se aiheuta haittaa muulle tuotannolle ja lannan hyödyt saataisiin käyttöön.

Kuivalannan pintalevitys pilotissa

Tuottava nautatilan nurmi -hankkeessa tartuttiin näihin mietteisiin kun Pohjois-Savossa sijaitseva Savon vasikan vasikkakasvattamo tuli mukaan hankkeen pilottitilaksi. Hankkeen pilottitoiminta perustuu tilan nurmentuotantoon liittyvien tarpeiden kehittämiseen ja Savon vasikan tapauksessa tilalla oli pohdiskeltu kuivalannan pintalevityksen järkevyyttä satovuosien säilörehunurmiin. Vasikkakasvattamossa käytetään kuivikkeena turvetta ja kuivalantaa syntyy merkittäviä määriä. Tilalla viljellään säilörehun lisäksi rehuviljoja, mutta osittain hajanaisesti sijaitsevien peltojen takia kuljetusmatkat aiheuttavat päänvaivaa. Ympäristökestävyyden ja talouden näkökulmasta polttoaineen käyttäminen kuljetusmatkoihin on negatiivista, mikäli se on vältettävissä. Päätimme yhdessä tilan kanssa lähteä tutkimaan, onnistuuko korkealaatuisen ja hygieenisen säilörehun tuottaminen, kun kuivalantaa levitetään satovuosien säilörehukasvustoihin.

Koealueeksi valittiin keskinkertainen, tavallinen kolmannen satovuoden säilörehunurmi. Pellon keskiosa jaettiin käsittelykaistoiksi, jotta metsän reunojen vaikutukset eivät vaikuttaisi koetuloksiin. Koekäsittelyitä oli kolme, joista yksi oli kontrolli, joka ei saanut kuivalantaa lainkaan, kuivalantaa (KL) 15 t/ha ja KL 30 t/ha. Käsittelyiden välinen ero lannoituksessa ja ravinteiden saannissa tasattiin lannoitteilla, kontrolli lannoitettiin fosforipitoisella lannoitteella ja kuivalantakäsittelyt saivat salpietaria. Kaikki käsittelyt saivat siis saman verran typpeä, viljelysuunnitelman mukaisen määrän. Toinen lannoitus annettiin ensimmäisen rehunkorjuun jälkeen kaikille käsittelyille samana ja viljelysuunnitelman mukaisesti.

Koe aloitettiin 16.5.2019 ensimmäisellä lannoituksella. Kuivalanta levitettiin Jeantil tarkkuuslevitysvaunulla.  Lannan levitysmäärä varmistettiin levittämällä käsittelykaistoille 1x1 m kokoisia aumamuovista askarreltuja neliöin mallisia paloja, joiden yli vaunulla ajettiin, jonka jälkeen muovien päälle laskeutunut lanta punnittiin. Taitavan kuljettajan ja hyvän kaluston ansiosta levitysmäärät vastasivat suunniteltua keskimäärin hyvin. KL30 käsittelyssä lanta levisi paikoin hieman läjämäisesti ja sitä kertyi pellon pintaan selkeä kerros, kun taas KL15 käsittelyssä lanta levisi hyvin tasaisesti ja hienosti joka paikkaan. Lisälannoitteet levitettiin seuraavana päivänä.

Tarkkuuslevittimellä kuivalannan pintalevitys onnistui erinomaisesti ja se levisi hyvin tasaisesti pellon pintaan. Levitysmäärät varmistettiin asettamalla pellolle neliömetrin kokoisia muovinpaloja, joiden päälle lentänyt lanta punnittiin.

Satoseurannalla vaikutusten todentamista

Koetta seurattiin tiiviisti koko kasvukausi 2019. Sadon korjuiden kynnyksellä koekäsittelyistä käytiin tekemässä satomääritykset, jossa 0,25 m² satoraamia käyttäen käsittelykaistoista valittiin satunnaisesti kohtia, joista kasvusto punnittiin. Punnitusnäytteistä koostettiin näyte, joka lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi. Punnitusnäytteiden ja rehuanalyyseistä saatujen kuiva-ainepitoisuuksien perusteella laskettiin käsittelyiden satotasot.

Ensimmäisen rehunteon aikaan 13.6.2019 satoerot eri käsittelyiden välillä olivat hyvin pienet. Kontrollin ja KL15 käsittelyn sato oli käytännössä sama. KL30 käsittelyn sato oli aavistuksen matalampi kahteen muuhun verrattuna. Toisen rehuteon aikaan edessä oli todellinen yllätys koelohkolle saavuttaessa. Kasvustossa oli nähtävissä hyvin selkeärajaisesti kuivalantaa saaneet kaistat. Nurmi oli huomattavasti pidempää kuivalantaa saaneilla kaistoilla, ja ne olivat väriltään tummempia ja elinvoimaisempia kontrolliin nähden.

Satomittauksissa todennettiin jo silmin nähty selkeä ero käsittelyiden välillä. KL15 käsittelyssä satoero oli 1600 kakg/ha parempi ja KL30 käsittelyssä 1200 kakg/ha parempi kontrolliin nähden. Kokonaisuudessaan kuivalantakäsittely paransi satotaso noin 1500 kakg/ha kun levitysmääränä oli 15 t/ha ja noin 1000 kakg/ha kun levitysmääränä oli 30 t/ha. Luvut ovat merkittäviä, kun pitää mielessään, että laskennallisesti kaikki käsittelyt saivat juuri saman määrän ravinteita. Miksi siis näin tapahtui? Varmaa vastausta kirjoittaja ei pysty kertomaan, mutta on syytä epäillä, että asia voi liittyä maan vedenpidätyskykyyn. Turvekuivitettu kuivalanta todennäköisesti toimi maan pinnassa katteena, joka esti haihduntaa, mutta toisaalta pidätti samalla kerrokseen vettä. Ensimmäisen ja toisen rehunteon välinen jakso oli kuiva, kunnon sadetta ei oikeastaan ollut korjuiden välissä, joten tämä tukisi vesitalouteen liittyvää teoriaa. Asia kaipaisi lisätutkimuksia, mutta mikäli ajatus pitäisi paikkansa, kuivalannan pintalevityksellä voitaisiin kuivina kasvukausina parantaa kasvustojen kuivuudenkestävyyttä. Enemmän kuivalantaa saanut käsittely tuotti heikommin satoa, koska vaikka kasvusto sinällään oli jopa rehevämmän näköistä kaikkiin muihin verrattuna, levitysmäärä oli sen verran suuri, että tarkkuuslevittimestä huolimatta lanta jäi osittain liian paksuiksi länteiksi ja näistä aiheutui kasvuston aukkoontumista. Tätä ongelmaa ei havaittu alhaisemmalla levitysmäärällä. Kokeen lopputuloksena voidaan todeta, että 15 t/ha on turvallinen levitysmäärä ja jo sillä saavutetaan mukavasti sadonlisää.

Kuivalantakokeen säilörehut hygieenisesti moitteettomia

Koealueen paalit merkattiin ja ne jätettiin odottamaan talvea koepellon laidalle. Koepaaleista käytiin noutamassa helmikuussa 2020 säilörehunäytteet hygieenisen laadun määrittämiseksi. Näytteet kerättiin molempien satojen ja kaikkien käsittelyiden rehuista. Säilörehunäytteiden Escherichia coli -pitoisuus määritettiin ISO-standardin 16649-2-2001 mukaan Luonnonvarakeskuksen Oulun laboratoriossa. Kasvatusalustana käytettiin TBX-agaria, inkubointi 44 °C:ssa asteessa 21-24 h. Testatuissa näytteistä ei havaittu olevan E.coli –bakteerin kasvua, eli hygieenisessä mielessä kuivalannan pintalevitys ei tässä kokeessa vaarantanut rehujen laatua.

Älä levitä mitä tahansa kuivalantaa pintaan!

Kuivalantakokeen erinomaisista tuloksista huolimatta, on syytä pitää mielessä muutama asia, ennen kuin lähdet kokeilemaan samaa omalla tilallasi. Kokeessa käytetty kuivalanta oli vasikkakasvattamosta tullutta turvekuivitettua lantaa, joka oli helppoa käsitellä ja levitystilanteessa muistutti lähinnä pahalta haisevaa normaalia turvetta. Koe olisi saanut erilaisen lopputuloksen, jos olisi käytetty esimerkiksi olkipohjaista puoliksi kompostoitunutta kuivalantaa. Kuivalannan pintalevitykseen soveltunevat vain rakenteeltaan tarpeeksi hienot lantalaadut, jotka on mahdollista saada levittymään hyvin tasaisesti nurmen pintaan. Länteiksi jäävä kuivalanta aiheuttaa nurmen aukkoontumista ja tarpeeksi isoiksi läjiksi jäädessään vaarantavat varmasti myös rehuhygienia. Huolellinen kompostointi mahdollistaa myös muiden kuin turvekuivitettujen kuivalantojen soveltuvuuden pintalevitykseen, lantaerien soveltuvuus on hyvä arvioida aina eräkohtaisesti.

Tutustu hankkeen muihin julkaisuihin