Kasvukoe 2023-2024

TEK_1375.jpg

Siitossonnikasvattamon kasvukoe 2023-2024 alkoi parin viikon totutusjakson jälkeen 7.11. tehdyllä ensimmäisellä punnituksella. Kasvukoe päättyi maaliskuun lopussa.

Kasvukokeen sonnit osallistuivat rehuhyötysuhteen mittaukseen, joka jatkui osalla sonneista vielä huhtikuun puolelle. Rehuhyötysuhteen tulokset on nyt julkaistu tällä sivulla.

Sonnit ovat Mycoplasma bovis A-tasolla. Syksyn 2023 uutena lisävaatimuksena vastustusohjelman vaatimusten lisäksi oli, että lähtökarjasta oli tutkittu Ruokaviraston ja ETT:n yhdessä laatiman suosituksen mukaisesti M. bovis -vasta-ainenäytteet kaikista niistä eläinryhmistä, joista sonneja kasvukokeeseen otettiin.

Osa sonneista karsiutuu siitosmyynnistä ennen 25.4.2024 alkavaa nettihuutokauppaa. Karsintaan vaikuttavat esim. painot, kasvu, käsiteltävyys, rakennearvostelun sekä kivestutkimuksen tulokset.  Viime hetken karsinnat voivat johtua myös ontumisista, jotka voivat olla tilapäisiä pieniä venähdyksiäkin. Kaikki sonnit on genomityypitetty.

LUOMUTILAT HUOM! Siitossonnikasvattamo on tavanomaisessa tuotannossa. Hae ELY-keskuksestasi ajoissa lupa tavanomaisen siitossonnin ostoon. Uutta luomun perusasetusta aloitettiin soveltaa 1.1.2022 lähtien ja sen mukaan siitossonnin hankinta tavanomaisena on aina luvanvaraista. 

SEURAA KASVUKOKEESSA OLEVIEN SONNIEN TULOSTEN KERTYMISTÄ:

”Arvo laskettu” ja ”G” tarkoittaa, että sonnin indeksit on laskettu genomisina jalostusarvoina.

Kasvukokeessa on käytössä kaksi eri apeseosta, angukset ja herefordit saavat matalamman energiatason seosta, charolais-, limousin- ja simmental-sonnit hieman väkevämpää apetta. Molemmissa pääraaka-aineena on hyvin sulava nurmisäilörehu, jota on täydennetty hyvin maltillisella määrällä murskeviljaa. Lisäksi sonnit saavat monipuolista kasvukokeeseen suunniteltua kivennäistä, jossa on hyvät vitamiinitasot.

Rehuhyötysuhdemittausten tulokset

Kaikki sonnit ovat olleet mukana rehuhyötysuhteen mittauksessa 70 päivän ajan. Tuona aikana on mitattu niiden yksilöllistä rehun kuiva-aineen syöntiä, painoa ja kasvua. Tärkeimpänä lopputuloksena sonneille on laskettu rehuhyötysuhteen indeksi eli RFI-EPD-indeksi. Tämä indeksi on vertailukelpoinen eri rotujen ja eri vuosien välillä, jopa eri maiden välillä, kun vertaillaan sonnien tuloksia, jotka on saatu eri puolilla maailmaa samoilla Vytellen (ent. GrowSafe)  laitteistoilla. RFI-EPD-arvossa tavoitellaan mahdollisimman matalia arvoja.

Eli jos sonni syö vähemmän kuin mitä sen koon ja kasvun perusteella odotetaan, on sen RFI matala. Mitä pienempi arvo, mieluiten negatiivinen, sen parempi RFI. Mitä suurempi RFI, sitä huonompi rehuhyötysuhde.

Selkälihasten ultraustulokset

Sonnien lähtökarjat voivat halutessaan tilata omakustanteisesti sonneilleen selkälihasten ultraäänimittauksen. Huutokauppaan mennessä nämä tulokset julkaistaan tällä sivustolla ja sonnien mahdollisissa myyntitiedoissa.

Mitä tarkoittaa sonnilistan DNA-tulos?

Perinnölliset sairaudet testataan sonneilta, sitä mukaa, kun tietoa niiden esiintymisestä tietyissä suvuissa ilmenee ja testaus tulee mahdolliseksi. Tulokset esitetään sonnilistan sarakkeessa ”DNA-määritykset. Testaaminen on syntymätilojen vastuulla. Mikäli kasvukokeen aikana löytyy uusia testaustarpeita, joista ei ole ollut aiemmin tietoa, käsitellään niiden toteutus tapauskohtaisesti. On otettava huomioon, että perinnöllisiä sairauksia ja niiden testaamiseen tarkoitettuja testejä löytyy koko ajan lisää. Suomessa vuoden 2019 lopussa käynnistynyt lihakarjan genomitestaus on tuonut valtavan määrän lisätietoa eläinaineksestamme, mutta uuden järjestelmän rakentaminen on vaiheittaista ja kaikki tulokset eivät siksi tule aina nopeasti. Siitossonnikasvattamomme ja sinne sonneja myyvät tilat ovat olleet tässä hankkeessa etulinjassa, ikään kuin järjestelmän testaajan roolissa ja pyrkineet kaikin tavoin selvittämään perinnölliset sairaudet sonneista ja karsimaan sairauden kantajat pois siitosmyynnistä.

Kaikille sonneille on genotyypityksen tuloksena julkaistu rodusta riippumatta tulos sarvellisuudesta (PO) ja blind-sairauden (RP1, sokeus) kantajuudesta. Muiden tulosten julkaisu riippuu rodusta. HUOM! Kasvukokeessa on muutamia blind-sairauden kantajia, joita ei voi harkita siitossonniksi kuin karjat, joissa emät on testattu vapaiksi tästä sairaudesta ja silloinkin ostajan on ymmärrettävä, että kantaja-sonnin mukana kantajaeläinten määrä karjassa kasvaa, jos vasikat jäävät pitoon. Tähdellä merkityt* tulokset ilmestyvät tietokantaan viiveellä.

  • kaikista sonneista sokeutta aiheuttava blind (RP1)
  • charolais-sonneista liikuntavaikeuksia aiheuttava ataksia (PA)
  • herefordeista karvattomuutta aiheuttava HY (hypotrikoosi)
  • herefordeista MD (Mandibulofacial Dysostosis) ja MSUD (Maple Syrup Urine Disease) -sairaudet. Tautien tuloslyhenteet MD ja MSU. Molemmat aiheuttavat vasikkamenetyksiä.
  • anguksista jälkeläisten alkiokuolemia ja epämuodostumia aiheuttavasta DD (Developmental Duplication) -sairaus. Anguseläinten edeltävillä polvilla on voitu testata erikseen vapaiksi muistakin sairauksista, kuten AM (nk. Curly calf, Arthrogryposis Multiplex) ja NH (Neuropathic Hydrocephalus), jotka aiheuttavat myös alkiokuolemia tai epämuodostumia. Mikäli suvussa em. sairauksien kantajia, tulee sonni testata vapaaksi.
  • simmentaleista BH2-geenivirhe, joka aiheuttaa vasikkamenetyksiä.
  • simmentaleista trombopatia TP*, joka vaikuttaa veren hyytymiseen.
  • limousineista valoyliherkkyys Protoporfyria (PR)*

Perinnöllisten sairauksien periytyminen menee niin, että jos vanhemmat on testattu vapaiksi ja tulokset tallennettu tietokantaan, ei jälkeläistä tarvitse enää tutkia. Tärkeää on, että kaikki tulokset tallennetaan jalostuksen tietokantaan. Syntymätila vastaa tutkimus- ja tallennuskuluista.

Tutustu, mitä geenitestitulosten lyhenteet tarkoittavat. Geenitestin tuloksista ja perinnöllisistä sairauksista löydät lisää tietoa Faban sivuilta

Genomiset jalostusarvot saattavat askarruttaa

Genomiset jalostusarvot julkaistiin liharoduille ensimmäisen kerran maaliskuun 2023 indeksilaskennan yhteydessä. Syksyllä 2023 oli ensimmäisen kerran sellainen tilanne, että kaikilla sonneilla oli jo kasvukokeeseen tullessaan kaikki mahdolliset jalostusarvot. Tämä johtuu uudesta laskentatavasta ja julkaisurajasta. Genominen tieto on mukana jalostusarvoissa, jos sonnin kohdalla lukee ”G” tai ”Arvo laskettu”. Indeksien eli jalostusarvojen arvosteluvarmuus voi kuitenkin vaihdella. Arvosteluvarmuus on sitä parempi, mitä lähempänä ykköstä se on. Siihen vaikuttavat eläimen ja sen lähisukulaisten mittaustulosten (fenotyyppitulosten) sekä genotyypitysten määrä. Genominen jalostusarvo on aina tarkempi kuin ilman genomitietoa laskettu jalostusarvo, mutta erityisen paljon se parantaa eläimen periyttämien ominaisuuksien ennustettavuutta nuorsonneissa, joilla ei vielä ole omia jälkeläistuloksia.

Polveutumisten vahvistuminen

Genotyypityksen yhteydessä sonnin polveutuminen voidaan vahvistaa, mikäli molemmat vanhemmat ovat genotyypitettyjä (Polveutuminen (DNA). Jos pelkästään isä on genotyypitetty, voidaan vahvistaa myös pelkkä isä (DNA-testattu). Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun isäksi on merkitty keinosiemennyssonni.

Lisätietoa:

Vehkaoja Susanna

Kehityspäällikkö

Vehkaoja Susanna

040 750 5167

Luomu- ja emolehmätilat, siitoseläinvälitys (liharotuiset)