Mika-hankkeen nuorten retki Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen 3.-5.4.2024
Teimme kahden yön matkan Mika-hankkeen nuorten ryhmien kanssa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelle. Matkan yhtenä tarkoituksena oli päästä käymään vierailuilla tiloilla, jotka ovat olleet jo kauan mukana pienryhmätoiminnassa. Pääteemana kaikissa yrityksissä oli tutustua yrityksen johtamiskäytäntöihin.
3.4.2024 Viinamäen farmi Oy, Kurikka
Tilalla on 520 lehmää, joita lypsetään yhdeksällä Lely-robotilla. Meijeriin menee tänä vuonna arviolta 5,5 miljoonaa litraa maitoa. Tilalla on rakennettu neljä vuotta sitten uusi navetta lypsylehmille. Tilan isäntä Timo Viinamäki on itse suunnitellut navetan. Hän myös vastasi navettaprojektin läpi viemisestä. Budjetissa pysyttiin hyvin ja lehmäpaikalle tuli hintaa vain 7200 €/parsipaikka. Lypsävillä on yksi iso pääryhmä, jossa on 6 robottia rinnakkain. Lisäksi uudessa navetassa on ensikoille oma ryhmä, jossa on kaksi robottia. Uudessa navetassa on osasto myös sairaille ja eroteltaville lehmille. Uuden navetan vieressä on erillinen navetta, jossa on VIC-osasto omalla robotilla. Samassa rakennuksessa on myös pikkuvasikat. Hiehot ja umpilehmät ovat omissa navetoissa.
Viinamäen farmi on hyvin yritysvetoinen maatila. Timon lisäksi perheestä ei muita ole kokopäiväisesti töissä tilalla. Tillalla on noin 15 henkeä palkkalistoilla. Näistä 9 työntekijää on navetalla ja loput maatilalla. Maatilan työntekijät huolehtivat mm. appeen teosta ja koneiden huolloista. Jotkut työntekijöistä ovat osa-aikaisia. Navetalla työvuorot tehdään kahdessa vuorossa. Tila haluaa olla haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani. Työntekijöistä halutaan pitää hyvää huolta. Työntekijöille annetaan esimerkiksi mahdollisuuksia kouluttautua (esim. siemennyskurssit) ja ottaa vastuuta, jos on motivaatiota. Vastuu näkyy myös palkkauksessa. Työntekijöille järjestetään myös Tyky-päiviä. Tila onkin saanut hyvin työvoimaa. Usein harjoittelijat ovat jääneet tilalle töihin. Työntekijät ovat pääasiassa suomalaisia; tällä hetkellä on yksi virolainen työntekijä ja muut ovat suomalaisia.
Tilalla on panostettu työohjeisiin. Eri halleissa /rakennuksissa on hallikohtaisia ohjeita. Ohjeita on usein myös eri työpisteillä (esim. vasikoiden juottopisteellä). Työntekijöille on annettu vastuualueita ja näin on saatu homma toimimaan ilman varsinaista navettapuolen esihenkilöä.
Maatilan lisäksi tilan yhteydessä on toinen osakeyhtiö Farmikaasu Oy, joka myy tilalla tuotettua biokaasua. Tankkausaseman toiminnan alkuun saamisen kanssa on ollut haasteita ja aloitus on venynyt pitkälle. Tämä on tuonut omat haasteensa tilan talouteen. Nyt kuitenkin näyttää valoisammalta ja tavoitteena on saada tankkausasema kunnolla käyttöön tämän vuoden aikana.
Nurmisatoa tehdään noin 300 hehtaarilta. Säilörehua tulee tältä alalta noin 8 miljoonaa kiloa. Tarve on vähän reilu 10 miljoonaa kg, joten loppu saadaan ostettua lähistöltä. Kaikki vilja ostetaan tuoreena ja tuodaan tilalle säilöön. Osa peltotöistä tehdään itse, mutta urakoitsija hoitaa mm. kylvön, kasvinsuojelun, niiton, karhotuksen ja ajosilppurin.
4.4.2024 Kolin tila, Loimaa
Kolin Tilan yrittäjät Salomon ja Valtteri Koli ovat kymmenen vuotta sitten jääneet jatkamaan kotitilaansa. Mietinnässä oli alkuun, että aletaanko panostaa kasvinviljelyyn vai lihanaudantuotantoon. Päädyttiin alkaa kehittää lihanautojen kasvatusta. Eläinmäärä onkin noussut reilusta 50 eläimestä melkein tuhanteen eläimeen. Tilalla kasvatetaan naudat ternistä teuraaksi.
Tilalla on lähes kaikki pellot vuokra- ja sopimuspeltoja, koska alueen pellonhinnat ovat niin korkealla, että niitä ei ole järkevää ostaa. Peltoa on viljelyssä noin 350 ha, josta viljalla on noin 160 ha ja loput nurmella. Rehut tehdään pääasiassa omalla kalustolla. Naapurista saadaan kärrykuskeja kaveriksi. Satotaso nurmella on 9000–11000 kakg. Yrittäjät ovat olleet nurmipienryhmissä SPV:n yrittäjäuran alusta asti. Pienryhmän oppien avulla on päästy kehittämään nurmiosaamista huipputasolle.
Vasikoiden ruokintaan panostetaan paljon ja vasikat pysyvätkin aika hyvin terveinä. Yrittäjät ovat huomanneet, että vasikat pysyvät terveempinä, jos alkuun vasikoille tehdään vahvempi juoma mitä perusohje on. Kaikilla eläimillä on kuivikepohjakarsinat, missä eläimet näyttävät viihtyvän hyvin. Kuivikekustannukset ovat tämän myötä toki isot tämän kokoisessa yksikössä. Kuivikkeena on pääasiassa turve. Sitä on ainakin toistaiseksi ollut hyvin saatavilla.
Yrittäjillä on sähkömiehen ja koneistajan ammattiosaaminen, mikä on ollut merkittävä etu esimerkiksi navetan rakentamisessa. Rakennuskustannuksiin on saatu näin tosi isoja säästöjä. Yrittäjillä on todella hyvä tekemisen meininki ja asenne.
4.4.2024 Iso-Vihun tila, Jämijärvi
Tilalla on todella hyvä tuotos; vuonna 2023 tuotos oli noin 13700 Ekm. Isäntä Jyrki Koivumäki kertoi, että hyvän tuotoksen perusta on hyvä säilörehu. Tämä tila on myös ollut kauan mukana nurmipienryhmissä. Ryhmistä saaduilla opella on päästy kehittämään nurmentuotantoa ja satotaso onkin noin 10000 kakg. Peltoa on yhteensä noin 400 ha, josta nurmella reilu on 200 ha. Viljassa ollaan lähes omavaraisia. Tila on ollut mukana myös ProAgrian johtamisryhmissä.
Lehmiä on tilalla 210, josta lypsyssä on noin 180. Tilalla oli aiemmin asemalypsy, josta vaihdettiin robottilypsyyn vuonna 2019 työvoiman saatavuuden ja lypsytyön fyysisen raskauden vuoksi. Robotteja oli aluksi 3, mutta vapaan kapasiteetin vähyyden vuoksi laitettiin vielä neljäs robotti syksyllä 2023. Robotteina on Lely A5:t.
Tilan lapset puolisoineen ovat mukana maatilan töistä. Lapset ovat kasvaneet ja oppineet maatilan töihin, kun ovat pienestä lähtien olleet aina mukana tilan töissä. Tilan emäntä Susanna Koivumäki tekee työvuorolistat hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen. Oma perheen kesken tilan pyörittämisessä on omat hyvät puolet, mutta myös haasteensa. Tilalla on yksi kokopäiväinen ulkopuolinen työntekijä.
5.4.2024 Nammo Lapua Oy, Lapua
Kävimme kotiinpaluumatkalla tutustumassa ”boxin ulkopuolelta” yritysjohtamista Nammo Lapua Oy:n patruunatehtaalla. Tehtaalla tuotanto on ollut kovassa kasvussa viime vuosina ja tämän myötä työnjohdon merkitys on entisestään korostunut.
Nammo Lapuan omistajat ovat Norjan hallitus 50% ja Patria Oyj Finland 50%. Ilmailu- ja puolustus-tuotteet ovat Nammo-brandin alla. Kaupalliset brandit kuluttajille ovat Lapua, SK, VihtaVuori ja Berger. Toimintaa on 11 eri maassa 27 eri tuotantopaikassa. Työntekijöitä on yhteensä 2800.
Strateginen johtaminen yrityksessä menee ylhäältä alaspäin: konserni à CA (liiketoiminta-alue) à Tehtaat à vuosikohtaiset suunnitelmat.
Lapualla tehdastasolla johtamisessa joudutaan huomioimaan monia eri asioita mm. lakisääteisiä vaatimuksia. Tehtaalla on käytössä esimerkiksi sisäiset auditoinnit ja tarkat mittaus- ja analysointisysteemit, toiminnan kehittämistä varten. Toimintaa pyritään kehittämään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti.
Yrityksessä on todella tärkeää erittäin hyvästä turvallisuudesta huolehtiminen ja se näkyy kaikessa tekemisessä. Vuoden 1976 Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä kuoli 40 ja loukkaantui 60 henkeä. Tapaturman jälkeen lainsäädäntö ja turvallisuusasiat ovat muuttunut valtavasti ja uusia räjähdyksiä ei sen jälkeen ole tullut. Nykyisin räjähteet on varastoitu niin, että vastaavat räjähdykset eivät ole mahdollisia.
Yritys haluaa olla hyvä työnantaja, tukea työntekijöiden kehittymismahdollisuuksia ja uusia haasteita pyritään tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan.