VaPe tutkii keinoja härkäpavun haitta-ainepitoisuuksien hallintaan
Valkuaista Pellosta -hankkeen härkäpapukoe perustettiin 4.5.2021 Antti Hyppösen tilalle Isoonkyröön. Kokeen tavoitteena on vaikuttaa härkäpavun haitta-ainepitoisuksiin tasapainoisen lannoituksena avulla. Tasapainoisella lannoituksella pyritään vähentämään kasvin kokemaa stressiä, minkä kautta haitta-ainepitoisuudet vähentyisivät. Härkäpavun sisältämät haitta-aineet, kuten konvisiini toimivat kasvin metaboliassa suojaavina yhdisteinä stressiolosuhteissa, jolloin niitä kertyy kasvin kokiessa stressiä. Kasvit kokevat stressiä niin lämpötilojen, kosteus- ja muiden ympäristöolosuhteiden seurauksena sekä myös ravinnepuutostilanteissa. Viljelijä ei voi suoraan vaikuttaa vallitseviin olosuhteisiin, mutta ravinnetilannetta pystytään hallitsemaan.
Kokeen lajikkeina käytetään Kontua ja Sampoa. Lannoitteita ovat A-Hernelannos sekä Zoom-hivenlannos. Kokeessa viljellään kaistoja eri lajikkeilla ja lannoituskäsittelyillä ja niiden yhdistelmillä. Vertailukohtana molempia lajikkeita viljellään myös ilman lannoitusta.
Koelohko oli kultivoitu syksyllä ja nyt ennen kylvöjä se äestettiin kertaalleen. Härkäpapu kylvettiin kokeessa melko syvälle, jotta sille riittäisi kosteutta. Kylvön aikana maanpinta oli todella kuivan näköinen, mutta maata potkaistessa pinnan alta löytyi kosteutta. Kylvö itsessään onnistui todella hyvin ilman suurempia vaikeuksia, mihin syynä oli tilan pitkä kokemus härkäpavun viljelystä. Seuraavaksi parin viikon sisällä kylvöstä härkäpavulle ajetaan maavaikutteinen aine.
Kuva 1. Härkäpapu kokeen kylvötunnelmia
Onnistuneesta kylvöstä lopputuloksena tuli kauniin tasainen kasvusto ja 9.6.2021 tehdyllä koehavaintokäynnillä kasvun huminan saattoi suorastaan tuntea. Vieno hernemäinen tuoksu oli suorastaan huumaava! Härkäpavuista löytyi paljon kirvoja ja vierailun jälkeen tila ruiskutti hernekääriäiset ja kirvat siinä samalla pois. Tilalla tarkkaillaan tuholaisia keltaliima-ansoilla, mikä on erinomainen käytäntö tavoitteellisessa palkoviljojen viljelyssä. Koekasvustoissa ei ollut nähtävissä eroja lannoitekäsittelyiden välillä ja hiveniä ei ollut vielä siihen mennessä ruiskutettu. Havainnot olivat sinänsä odotettavissa, sillä erot tulevat todennäköisimmin näkyviin vasta satoanalytiikan kautta. Sampo oli hieman Kontua pienempää, mikä johtui todennäköisemmin sen suuremmasta herkkyydestä kuivuudelle lyhyemmän kasvuaikansa takia.
Kuva 2. Härkäpapukokeen tasaista perustumista ihailtiin 9.6.2021 tehdyllä koehavaintokäynnillä
Satokauden aikana kasvustoa käydään tarkkailemassa ja tehdään havaintoja. Ennen puinteja koekaistoilta määritetään satotaso ja kerätään siemeniä pussiin, ja ne lähetään laboratorioon analysoitavaksi haitta-ainepitoisuuksien vertailemiseksi. Tulokset tulevat varmasti olemaan todella mielenkiintoisia ja niiden avulla voidaan edistää kotimaisen valkuaisen tuotantoa sekä valkuaisomavaraisuutta. Koe on nähtävillä yleisölle 1.7.2021 pidettävässä pellonpiennarpäivässä.
Kirjoittajat:
Atria Nauta -hankkeet
Tahvola Essi
046 921 5544
essi.tahvola@atria.com
Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet
Jaakko Ilkka
Hanketyöntekijä
050 524 3695
jaakko.ilkka@atria.com