Pilottitilojen satoa: Herne tuotti huippusadon kuivana kesänä

Valkuaista pellosta -hanke toteutti kesällä 2021 herneen viljelypilotin yhteistyössä Ilmajokisen Latva-Koiviston tilan kanssa. Herneen viljelypilotin tarkoituksena oli tutkia herneen lakoontumista ja eri lannoituskäsittelyiden vaikutusta herneen satoisuuteen. Koe alkoi huhtikuussa, jolloin koelohkolta kerättiin maanäytteet lohkon viljavuuden selvittämiseksi. Kokeessa lajikkeena oli Astronaute. Kokeen lannoituskäsittelyt olivat A-Hernelannos 160 kg/ha, kaliumsulfaatti 155 kg/ha, A-Henelannos 160 kg/ha + kaliumsulfaatti 60 kg/ha, sekä kontrolli, joka viljeltiin ilman lannoitteita. Tämän lisäksi kokeessa oli mukana herneen kemiallinen laontorjunta Moddus Evolla (0,5 l/ha), joka toteutettiin jokaisella lannoituskäsittelyllä. Kokeissa haluttiin erityisesti tarkkailla kaliumlannoituksen vaikutusta sekä sadontuottoon, että lakoisuuteen, sillä käytännön kokemukset herneen viljelyssä ovat korostaneet sen positiivista vaikutusta merkittävästi.

Kylvöolosuhteet olivat erinomaiset keväällä ennen pitkää sadejaksoa.

Herne kylvettiin 12.5.2021 ja kylvöolosuhteet olivat todella hyvät. Maa oli tuolloin kuivaa ja keli lämmin. Lohkon muoto ja koko tekivät kylvöstä helppoa, koska koekaista saatiin yhdelle lohkolle ja vedot olivat suoria. Kylvön yhteydessä sai olla todella tarkkana, että oikealle koekaistalle tuli oikea lannoituskäsittely, kokeen laajuuden takia. Kaliumsulfaatti oli tarkoitus levittää pari viikkoa kylvön jälkeen, sen levitys venyi haastavan kevään takia ja se saatiin levitettyä vasta 4.6.2021.

Alkukasvukaudesta kasvustossa ei ollut silmämääräisesti havaittavissa eroja. Kesäkuun puolivälin jälkeen pystyi kuitenkin jo selvästi havaitsemaan eroja herneiden ulkoasussa, ja se johtui maalajin vaihtelusta. Koepellon multavissa kohdissa herneet kasvoivat selvästi pidempiä paremman veden saatavuuden johdosta. Korrensääde Moddus Evo ruiskutettiin koekaistoille 21.6. ja sen levitys ajoitettiin kasvuston pituuden perusteella, kun kasvusto oli 20-30 cm korkeaa. Kesän aikana kasvustoa tarkkailtiin säännöllisesti.

Vasemmalla herne multavalta alueelta, joka ei ole saanut korrensäädettä ja oikealla korrensääteen saanut herne kuivemmasta kohdasta.

Satotasomääritykset tehtiin 9.8. jokaisesta koekäsittelystä. Satotaso laskettiin pisteotanta menetelmällä, jossa koekaistalta valittiin minimissään 20 kasviyksilöä, joista laskettiin palkojen ja herneiden määrät kasviyksilökohtaisesti. Tässä vaiheessa pellon multavimmat alueet erottuivat kasvustosta todella selkeästi, koska niissä kasvusto oli vielä vihreää, kun muut kohdat olivat taas puintivalmiita. 12.8. illasta herne puitiin, ja se onnistui todella hyvin. Varisemistappiot olivat hyvin vähäiset. Satotasomääritysten lisäksi kasvustosta otettiin puinnin yhteydessä satonäytteet, jotka toimitettiin edelleen laboratorioon analysoitaviksi valkuaispitoisuuden ym. ominaisuuksien suhteen. Satonäytteistä kerättiin myös tuhannen siemenen painon määritykseen tarvittavat osanäytteet.

Multavat alueet erottuivat selvästi vihreinä kasvustoina vielä elokuun alussa. Takana kauempana näkyy puintivalmista hernettä.

Puintisää oli upea.

Kokeen tulokset olivat hyvin mielenkiintoisia ja eroja syntyi runsaasti eri käsittelyiden välille. Kuivan ja vähäsateisen kesän seurauksena kasvustot pysyivät pystyssä, eikä lakoisuudesta muodostunut ongelmaa millään käsittelyllä. Korrensääteellä oli kuitenkin vaikutusta, sillä korrensääteen saaneet hernekasvustot olivat lyhempiä ja kompaktimpia rakenteeltaan. Korrensäädettä saaneet kasvustot tuottivat kuitenkin hieman huonomman sadon, kun verrattiin muuten saman käsittelyn saaneita käsittelyjä keskenään. Hernelannoksella ja kaliumsulfaatilla saatiin satotasoa nostettua, joista kaliumsulfaatti näytti nostavan satotasoa enemmän. Kuivan kesän seurauksena maan multavuus näytti kuitenkin olevan merkittävin tekijä satotason nousussa, sillä multavissa kohdissa vettä oli paremmin saatavilla. Käsittelyjen välillä ei ollut suuria eroja valkuaispitoisuuksissa, mutta valkuaissadoissa oli eroja, mikä johtui koekaistojen välisistä satotaso eroista.

Yhteenvetona pilottikokeesta voisi todeta, että vuoden 2021 kasvuolosuhteissa korrensääteestä ei ollut merkittävää hyötyä. Kokeessa käytetyt lannoituspanokset ovat parhaimmillaan kasvinviljelytilojen käytössä, tai kun viljelyssä ei ole karjanlantaa mukana. Koe toteutettiin sikatilalla, jossa läheisen sikalan myötä viljelykierrossa on mukana runsaasti lantaa ja siten lohkojen viljavuus hyvällä tasolla. Kaliumsulfaatti kuitenkin tässä tapauksessa vaikutti lopputulokseen positiivisesti ja korosti käytännössä havaitun kaliumin tärkeää roolia herneelle. Tuloksena saadut korkeat satotasot eivät edusta toteutunutta hehtaarikohtaista satoa, sillä pisteotantamenetelmä ei kykene huomioimaan mm. puinti- tai varisemistappioita. Korkeat satotasot kertovat kuitenkin herneen kyvystä selviytyä esimerkiksi viljoille hankalassa kuumassa ja kuivassa olosuhteessa ja herneen viljelyyn sisältyvästä piilevästä potentiaalista, jos kaikki tekijät saadaan optimoitua.

Tulokset: Käsittelyn perässä oleva A tarkoittaa, että kasvusto on saanut korrensäädettä ja M tarkoittaa multavaa aluetta.

Kirjoittajat

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet

Jaakko Ilkka
Hanketyöntekijä 

050 524 3695
jaakko.ilkka@atria.com

Katso muut hankkeen julkaisut