Hivenlannoitteet paransivat härkäpavun kannattavuutta
17.01.2024 09:27Valkuaista Pellosta -hankkeen tarkoituksena on ollut nostaa kotimaista valkuaistuotantoa kehittämällä viljojen ja palkoviljojen viljelyä. Pilottikokeissa on tutkittu erilaisten lannoitteiden, lannoitusmenetelmien sekä hivenlannoitteiden vaikutusta satoon ja laatuun. Tämän lisäksi hankkeessa on tutkittu kerääjäkasvien esikasvivaikutusta sekä vähennetty sianlietteen typen hävikkiä rikkihapon avulla. Vaikka pilottikokeissa pyrittiin nostamaan satotasoa ja laatua, tarkasteltiin toimenpiteiden kannattavuutta katelaskelmien avulla. Laskelmat teki hankkeen yhteistyökumppanimme ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Pilottikokeiden muista tuloksista pääset lukemaan tästä linkistä: VAPE Valkuaista pellosta - Atria Alkutuotanto (atriatuottajat.fi).
Kasvukauden 2022 härkäpapukokeessa tutkittiin, miten hivenlannoitteet ja A-hernelannos vaikuttivat valkuaispitoisuuteen ja satoon. Kokeessa jätettiin kontrollikaista, jolle ei kylvetty mitään lannoitteita. Hivenlannoitteina käytettiin ZM ja ZMC lehtilannoitteita, joiden molempien käyttömäärä oli 2,5 l/ha sekä A-hernelannosta, jonka käyttömäärä oli 160 kg/ha. Kokeessa selvitettiin myös näiden lannoitteiden yhdysvaikutusta. Jokaisesta käsitellystä laskettiin Kate A, jossa tuotoista vähennetään muuttuvat kustannukset.
Kokeen tuloksista tehtyjen laskelmien perusteella hivenlannoitteiden käyttö paransi kannattavuutta merkittävästi. Hivenlannoitteiden kustannus on hyvin maltillinen, jonka ansiosta jo pienikin satotason nousu riittää kattamaan aiheutuneet kustannukset sekä parantamaan kannattavuutta. Lehtilannoitteita vertaillessa voidaan huomata ZMC:n nostavan satoa merkittävästi, mikä taas näkyy parempana kannattavuutena. Ainoa erottava hiven näiden lehtilannoitteiden välillä on kupari, jonka voidaan todeta olevan tärkeä tekijä sadonmuodostuksen kannalta.
Kontrollikaista ei saanut hivenlannoitusta, muut käsittelyt saivat ZM- Grow lehtilannoite 2,5 l/ha ja ZMC- Grow lehtilannoite 2,5 l/ha.
Kun tarkasteluun otetaan mukaan A-hernelannos, voidaan huomata sillä olevan negatiivinen vaikutus kannattavuuteen. A-hernelannosta saanut koekaista tuotti lähes yhtä suuren sadon kuin kontrollikaista, mutta tästä aiheutunut lannoitekustannus laski kannattavuutta. Vaikka muiden käsittelyjen kohdalla taloudellinen tulos oli parempi kuin kontrollikaistalla, on kuitenkin syytä huomata, ettei lannoksen käyttäminen parantanut sitä, vaan joissain tilanteissa jopa heikensi.
Toisissa käsittelyssä koekaistat saivat hivenlannoitteiden lisäksi A-Hernelannosta.
Kasvukaudella 2021 vertailussa oli mukana Sampo ja Kontu. Molemmilla lajikkeilla perustettiin lannoittamattomat kontrollikaistat ja kaksi erilaista lannoituskäsittelyä saanutta kaistaa. Ensimmäisessä lannoituskäsittelyssä laitettiin A-hernelannosta 160 kg/ha ja toisessa A-hernelannosta 160 kg/ha sekä hivenlannoitusta annettiin 1,5 l/ha.
Sammon ja Konnun välillä käsittelyt vaikuttivat eri tavalla kannattavuuteen. Konnulla paras kate jäi hernelannoksen ja hivenien yhteisvaikutuksella, kun taas Sammolla siitä jäi huonoin kate. Sammolla kannattavin toimenpide oli pelkän hernelannoksen käyttäminen, mutta Konnulla tilanne oli päinvastainen. Molempien lajikkeiden kohdalla voidaan kuitenkin todeta tietyn lannoituskäsittelyn parantavan kannattavuutta.
Toimenpiteiden kannattavuus kasvukaudella 2021 Konnulla ja Sammolla.
Molempien kasvukausien tuloksia tarkastellessa voidaan todeta hivenlannoitteiden parantavan kannattavuutta. A-hernelannoksen käyttämistä kannattaa kuitenkin pohtia, sillä joka tilanteessa satotason nousu ei kata siitä aiheutuneita kustannuksia.
Kirjoittaja
Atria Nauta -hankkeet
Ilkka Jaakko
050 524 3695
jaakko.ilkka@atria.com
Asiantuntija, hankkeet. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet