Suonenjoella asuva Lassi Pöyhönen aikoo jatkaa lihasikojen kasvatusta sekä peltoviljelyä kolmannessa polvessa, kunhan saa opintonsa päätökseen. Oppeja maatalousyrittäjyyteen on tullut runsaasti kotoa, ja Pöyhöselle on ollut silmiä avaavaa käydä tutustumassa tuottajien elämään myös Suomen ulkopuolella.
Lassi Pöyhönen oli jo nuorena kiinnostunut erilaisista koneista ja teknologiasta, joten opintosuunnan valinta Viikin maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa oli hänelle selvä jo ennen opintoihin hakeutumista.
– Fuksivuoden jälkeen haetaan suuntaaviin opintoihin, ja mielenkiintoisin niistä oli agroteknologia. Agroteknologinen tutkimus keskittyy viljelyyn ja elintarviketuotantoon tarkoitetun, ympäristön kannalta kestävän teknologian kehittämiseen.
Monet tulevaisuuden maataloustrendit vaativat uuden teknologian omaksumista ja sen integrointia nykyisiin prosesseihin. Koneiden sähköistäminen, automaatio, tietojärjestelmät ja tekoäly edustavat teknologisia menetelmiä, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden viljelyprosesseissa ympäristön kannalta kestävien teknologioiden kehittämiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi.
– Teknologian saralla on paljon sellaisia asioita, joilla voidaan tulevaisuudessa tehostaa esimerkiksi eläinten lääkitsemistarpeiden tunnistamista, ennestään automatisoida ruokintaa ja havainnoida esimerkiksi sikojen vedenkulutusta. Puhumattakaan siitä, mitä voidaan tehdä peltoviljelyssä ja muissa tuotantosuunnissa.
Oppeja kotoa ja maailmalta
Palo maataloutta kohtaan on tullut Lassi Pöyhöselle kotoa. Hän on pienestä pitäen kulkenut isänsä Ari Pöyhösen mukana tekemässä maatilan töitä.
– Isähän meillä on edelleen päävastuussa tilan pyörittämisestä. Meillä kasvaa 550 lihasikaa, ja vuonna 2013 valmistui toinen sikala. Silloin kasvupaikkojen määrä kaksinkertaistui nykyiselleen. Isä on ollut innokas kehittämään tilan toimintaa, mitä on ollut mielenkiintoista seurata. Lähtökohdat jatkaa yrittämistä tilalla ovat loistavat. Valmistun näillä näkymin ensi vuoden aikana.
Pöyhösen mukaan koulussa ei suoraan tarjota pakollisia yrittäjyyteen liittyviä opintoja. Halutessaan opiskelijat voivat valita valinnaisia kursseja.
– Tärkeimmät opit yrittäjyyteen ovat tähän mennessä tulleet kotoa, Atria 100 Nuorta Tuottajaa -koulutuksesta, jonka kävin viime talvena, sekä opintoihin liittyvästä harjoittelusta. Harjoittelun suoritin lihanautojen kasvatukseen keskittyvällä isolla tilalla, jossa on kuusi vakituista työntekijää. Harjoittelu meni niin hyvin, että nyt olen jo neljättä kesää töissä tilalla. Tuotantosuuntien erilaisuus ja mahdollisuus päästä läheltä tutustumaan tämän kokoisen yrityksen toimintaan on ollut tärkeä kokemus tulevaisuuden kannalta.
Pöyhönen on tutustunut maatalouteen myös Suomen rajojen ulkopuolella.
– Olen käynyt Saksassa, ja keväällä 2024 teimme reissun Yhdysvaltoihin. Ajoimme autolla noin 4 000 kilometriä kahden viikon aikana, ja kävimme Washingtonissa, Idahossa ja Oregonissa. Kyseiset osavaltiot sijaitsevat melkein samalla leveyspiirillä kuin Keski-Eurooppa, joten sikäläisessä ja suomalaisessa maataloudessa on samankaltaisuuksia. Kyseessä on kuitenkin niin iso alue, että sen sisälläkin on eroja niin ilmastossa kuin maaperässäkin. Maatalous on myös pidemmälle teollistunutta, ja laajojen viljelyalueiden sekä pidemmän kasvukauden vuoksi tuotantomäärät ovat valtavia.
Palkitsevaa työtä
Lihasikojen kasvatusta Lassi Pöyhönen pitää palkitsevana, koska siinä on mahdollisuus onnistua monta kertaa vuodessa.
– Kasvuaika sioilla on sellainen, että uusia porsaita saapuu tilallemme neljä kertaa vuodessa. Viljelyyn verrattuna siinä on moninkertaiset mahdollisuudet onnistua.
Vaikka Pöyhönen suhtautuu tulevaisuutensa maatalousyrittäjänä levollisin mielin, hän tunnistaa riskit.
– Vaikeimpia asioita ovat ne, joihin ei pysty itse vaikuttamaan. Lainsäädännön kanssa pitää olla tarkkana, ja EU:n säädökset saattavat muuttua nopeastikin. Silloin reagointiin jää vähemmän aikaa, ja kiire yleensä maksaa enemmän. Kyseessä on kuitenkin ala, jolla on viime vuosina ollut erityisen paljon kannattavuusongelmia markkinoiden ja maailmantilanteen epävarmuuksien vuoksi.
Riskeistä huolimatta Lassi Pöyhönen uskoo, että sianlihalla on edelleen paikka suomalaisten ruokapöydässä.
– Kyllä suomalaisille possu maistuu myös tulevaisuudessa, Pöyhönen päättää.
Kolme vinkkiä
1 Kannattaa nähdä maailmaa ennen kuin ryhtyy maatalous-
yrittäjäksi. Näkökulmat ja erilaiset tavat tehdä voivat vaikuttaa positiivisesti siihen, miten omaa työtään alkaa kehittää.
2 Opiskelusta ja yrittäjyysopinnoista on hyötyä. Koulutuksia järjestävät eri tahot, ja niihin kannattaa tutustua.
3 Jokainen tila on yksilöllinen eli asioita pitää harkita aina tilakohtaisesti. Mikä sopii meille, ei välttämättä sovi muille.