Laatua ja säästöjä, kokonaisuus ratkaisi kumppanin valinnan
Kumppaneilla on merkitystä, kun yrityksen toimintaa kehitetään. Ja tämän päivän nykyaikainen maatila on yritys.
Vieremän keskustan tuntumassa, Vieremänjärven rantamailla isännöi Antti Huovinen maatilaansa. Viime keväänä tilalla tehtiin suuria päätöksiä, kun isäntä löi kättä päälle Atrian alkutuotannon asiantuntijoiden kanssa. Huhtikuusta 2020 lähtien Kyrönniemen Maatila Oy on ollut uusi lenkki Atria Nauta-ketjussa.
-Kokonaisuus ratkaisi valinnan ja atrialaiset tekivät parhaan tarjouksen. Siellä on muutakin tarjottavaa viljelijälle kuin pelkkä lihanosto, Antti Huovinen perustelee ratkaisuaan.
Tuottajille viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan Atria Nauta -sopimustuottajat arvostivat erityisesti yhtiön kuljetuksia, ruokinnan suunnittelua ja tarjolla olevia kehityspalveluja. Ne olivat myös asioita, jotka saivat lihan hinnan ohella vaakakupin kallistumaan Atrian puoleen.
- Tuottajapalvelut ovat yksi tärkeä osa kokonaispakettia. Odotan sopimuksen tuovan käyttööni lisää viljanviljelyn ja nurmipuolen sekä ruokintapuolen osaamista. Ruokinnassa odotan lisäarvoa siitä, että A-Rehu on tuottajaomisteinen rehufirma. Sitä kautta rehun hinnan pitäisi olla kilpailukykyinen ja tuoda kustannussäästöjä.
-Tämä ei ole harrastus, vaan tämän ainakin pitäisi olla ammattimaista toimintaa. Kustannussäästöt ovat tärkeä asia maatiloille ja niitä on etsittävä joka puolelta, Antti Huovinen perustelee valintaansa.
Kassavirta seurannassa
Kannattavuuden seuranta on olennainen osa maatilan taloudenpitoa. Antti Huovisen tärkein työkalu talouden seurannassa on kassavirtabudjetti, jota tilalla on seurattu jo 10 vuoden ajan.
-Tämä on pääomavetoinen bisnes ja kassan riittävyys on meillä suurin ongelma. Me olemme kannattavia ja meillä on hyvä tase, mutta kassavirtaa ja kassan riittävyyttä on seurattava.
-Joka vuosi tehdään kassabudjetti ja seurataan sitä kuukausittain. Nykyään on jo tottunut siihen, miten vuoden kiertokulku menee, joten pystyn päättelemään miten huonosti tässä käy jos tilillä on 5 tonnia tai 55 tonnia.
Lehmien maidontuotanto on tilan kivijalka. Nurmirehu tulee omalta tilalta ja myös osa viljasta. Suurin osa viljasta ostetaan kuitenkin lähialueen tiloilta.
-Pääomakulu on niin iso tässä bisneksessä, että ruokintakustannuksiin kannattaa pistää hieman enempi panosta ja ottaa sitä kautta enempi maitoa. Kun saat nostettua litroja ja sitä kautta liikevaihtoa, niin sinne kiinteät kulut laimenevat. Siihen tämä perustuu, ei tässä muusta ole kysymys, Antti Huovinen pohtii.
Toisaalta jokainen maidontuottaja tietää, että jossain menee raja, kun huipputuotoksiin tähdätään. Lehmien on pysyttävä terveenä.
-Jos annat lehmälle eurolla enemmän rehua päivässä, niin maitoahan pitää tulla useampi litra enemmän päivässä. Muuten tämä ei kannata. Lehmän pitää pysyä terveenä, mutta samalla pitää puskea sitä koko ajan kohti maksimituotosta, Huovinen muistuttaa.
Hyvällä työllä hyviä tuloksia
Kannattavuuden kannalta tärkeimmät valinnat tehdään maatilan arkisissa töissä. Ei ole ihan sama, millaista säilörehua navettojen ruokintapöydille kuskataan.
- Meillä kun tehdään rehu siiloon, niin siihen pitää uhrata miestyötunteja, jotta rehu saadaan säilöttyä mahdollisimman hyvin. Ei nyt poljeta rehusiiloa viittä päivää, mutta tehdään se tiivistäminen ja muovien laitto niin hyvin, kuin vain on mahdollista. Säilörehun laadun eteen ei voi panostaa liikaa, Huovinen muistuttaa.
Mitä parempaa säilörehua saadaan aikaan, niin sitä vähemmän tarvitaan viljaa, kun naudoille apetta väännetään.
-Otamme tasaisin väliajoin näytteet nurmirehusta ja pystymme rehureseptiä sen mukaan muuttamaan. Kun nyt avataan uusia rehuaumoja, niin otetaan näytteitä tiheämmin. Silloin nähdään, millaista rehua on käytössä. Sen mukaan sitten muutellaan reseptiä.
Riskienhallinta on tärkeä osa tilan kannattavuuden seurantaa. Omat riskinsä liittyvät lihatiloille lähtevien vasikoiden kuljetuksiin.
-Meidän tilan suurin tautiriski liittyy eläinkuljetuksiin, joten niiden pitää olla kunnossa. Poikiminen ei ole myöskään täysin tasaista, mutta siitä huolimatta meille on tärkeä juttu, että vasikat lähtevät mahdollisimman nopeasti kasvatukseen, Huovinen toteaa.
Tuotto on tarpeen
Mutta palataan maatilan kannattavuuteen. Vuoden 2019 osalta tilan liikevaihto oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Voittoakin viivan alle kertyi, mutta aikanaan diplomi-insinöörin paperit hankkinut viljelijä muistuttaa, että kannattavuutta voi tutkailla monin eri tavoin. Yksi niistä on tuotto sijoitetulle pääomalle.
- On varmasti parempia tiloja, mutta olemme mekin ihan hyvin kannattava tila. Se on kuitenkin oleellista, että millä mittarilla kannattavuutta mitataan. Kun ajattelen asiaa henkilökohtaisesti, ja huomioidaan tässä tilassa kiinni olevat pääomat, vuosittaisen tulokseen eteen tehtävä työtunnit ja otettu riski, niin se riski on toteutunut.
-En minä saa tästä sitä rahaa käteen tuottona pääomalle, minkä olisin saanut muualta saada. Jos vastaavan rahan olisi sijoittanut esimerkiksi konepajaan, niin olisin miljonääri. Pärjään hyvin, mutta rahaa pitäisi tulla käteen selkeästi enemmän, Antti Huovinen pohtii.
Realistiset kannattavuuslaskelmat ovat järkevän tilanpidon pohja. Antti Huovinen myöntää epäonnistumisen laskelmissa, kun tila siirtyi aikanaan hänen ja vanhempiensa yhteisen maatalousyhtymän nimiin.
-Niillä ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Laskelmat olivat hyvin epärealistisia, ihan naiiveja. Menopuoli arvioitiin uskomattoman rajusti pieleen. Mutta se tässä on hyvä puoli, ettei olla muille velkaa kuin pankille, Huovinen toteaa.
Työvoimapula suurin riski maatiloille
Kyrönniemen Maatila Oy työllistää tällä hetkellä kymmenen henkilöä. Yrittäjä Antti Huovinen kantaa huolta siitä, kuinka tilan työt tulevaisuudessa tulevat tehtyä.
-Työvoiman saatavuus on tulevaisuuden kannalta meidän suurin haaste. Työntekijäpula on todellinen ongelma maataloudessa ja siihen sisältyy koko alan suurin riski, Huovinen arvioi.
Viimeinen suomalainen lypsäjä on tilalta jo kaikonnut. Ulkomainen työvoima on välttämätöntä, jotta tilaa voidaan pyörittää.
-Meillä lypsämässä ei ole tällä hetkellä kuin virolaisia ja ukrainalaisia Työvoimapulan takia meidän seuraava investointi on tulevaisuudessa lypsyrobotit. Robottien myötä lypsäjien tarve puolittuisi, Antti Huovinen laskeskelee.
Maaseudun rakennemuutos näkyy työntekijöitä etsiessä. Nuoret ikäluokat pienevät, eikä maataloustyöt kaikkein halutuimpia ole. Suuret kaupungit houkuttavat ja Ylä-Savon seudulla on tarjolla töitä nuorille myös teollisuudessa.
-Palkanmaksukyky teollisuudessa on eri luokkaa maatalouteen verrattuna. Ja siitähän se on kiinni, kuka mistäkin työstä tykkää. Ammattitaitoisen työvoiman saanti on maatalouden kohtalon kysymys. Enää ei löydy edes traktorikuskeja.
-Ennen oli nuoria maatalon poikia, jotka kaikki osasivat ajaa traktoria. Ei ollut mikään ongelma soittaa jollekin 15-vuotiaalle pojalle ja kysyä häntä kuskiksi. Vähän aikaa kun he koneita katselivat, niin osasivat ajaa mitä tahansa. Sellaista työntekijävarastoa ei ole enää olemassa, Antti Huovinen harmittelee.
Kyrönniemen Maatila Oy, Vieremä
Yrittäjä: Antti Huovinen
Perhe: vaimo ja kaksi lasta
Tuotantosuunta: lypsykarjatila n. 300 lehmää, vasikoista sonnit ja lihakarjarotuiset myydään lihatiloille
Peltoa: 350 hehtaaria
Perustettu: Huovisen ukki ostanut tilan vuonna 1964. Antti Huovinen tuli mukaan vanhempiensa kanssa maatalousyhtymään 2008. Tilasta osakeyhtiö vuonna 2018 sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.