Kehittämisellä euroja taskuun
Torkon tilan viides isäntä Matti Torkko on kehittänyt maatilansa toimintaa vuodesta 2012. Vuonna 2016 aiemmin peltoviljelyyn keskittyneellä tilalla aloitettiin nuorikkokasvatus, joka on palkittu vuosina 2019 ja 2024 Liha-Akatemiassa alan kannalta merkittävästä työstä.
Hyvin tehtyjen laskelmien ja kovan työn jälkeen tilalla aloitettiin vuonna 2016 nuorikkojen ja broilerien kasvatus.
– Kun perusasiat tämän tuotantosuunnan kanssa alkoivat olla hallussa, pystyttiin keskittymään myös peltoviljelyn kehittämiseen, Matti Torkko kertoo.
Vuonna 2023 tilalla viljeltiin perinteisten viljakasvien lisäksi ensimmäisen kerran hernettä A-Rehun sopimusviljelijänä.
– Olen utelias kokeilemaan uusia asioita tuotantosuunnissamme. Olemme käyttäneet jaettua lannoitusta kaikilla kasveilla pitkään, panostamme kasvinsuojeluun sekä minimimuokkaukseen. Joka vuosi tehdään myös peltojen kasvukuntoa ylläpitäviä ja parantavia toimenpiteitä kuten ojien huoltamista ja kaivamista sekä peltojen kalkitsemista.
Takuuhinta hyödyttää viljelijää
Takuuhinta on niin herneessä kuin muissa viljoissa helpottanut talouden suunnittelua. Torkko pitää sitä erittäin tärkeänä maailmantilanteessa, jossa hintasuhdanteet voivat vaihdella nopeastikin. Viljelysopimuksella saa myös varmistettua sadon varman menekin.
– Herneellä on hyvä satopotentiaali ja peltopanokset ovat myös melko edullisia. Säästöä tulee kasvinsuojeluaineissa ja herneen kyvystä sitoa typpeä maaperään seuraavaa viljelykasvia varten. Aion tänä vuonna mitata niiden peltojen typpimäärät, joissa viime vuonna kasvoi hernettä, ja verrata typpimääriä.
Torkko toteaa, että takuuhinta auttaa suuresti, kun mietitään, mitä on peltoon varaa laittaa. Ja myös mitä ja millä hintaa pelloilta pitäisi saadaan satoa pois. Suuremmat panokset lisäävät riskiä, vaikka palkintona olisikin parempi taloudellinen tulos.
Herneessä on potentiaalia
Torkon mukaan herneellä on potentiaalia olla taloudellisesti hyvin merkittävä kasvi tuottajalle, mutta haasteitakin on.
– Maalajin valinnassa kannattaa olla tarkkana, liian kevyessä maassa herne ei tuleennu ja puinti on hankalaa. Mahdollisimman aikainen kylvö edesauttaa tuleentumista, ja kuivaamiseen on syytä varata varsinkin märkinä vuosina enemmän aikaa.
A-Rehun herneen viljelyoppaasta Torkko sanoo opiskelleensa viljelyä, mutta kyllä kokeilu ja kantapään opistokin ovat tulleet tutuiksi.
– Tämä työ pysyy mukavana, kun saa kehittyä ja oppia uutta. Siinä vaiheessa saa laittaa hanskat naulaan, kun oppiminen loppuu.
Kolme vinkkiä
1 Herneen viljelyssä on potentiaalia, mutta kannattaa aina miettiä oman tilan kannalta. Onko herneelle olemassa esimerkiksi sopivan kovaa maalajia?
2 Laske, laske ja laske. Taloudellisesti herneellä voi olla suurikin vaikutus kokonaisuuteen niin sadon arvon ja tuotantopanosten kuin esikasviarvon kautta viljelykierrossa.
3 Kun perusasiat ovat hallussa, niin rohkeasti kokeilemaan. Siinä kokemus karttuu.