Emakoiden rehun jauhatuskarkeuden optimoinnilla voidaan vaikuttaa positiivisesti maidontuotantoon sekä estää ödeemaisten utareiden esiintymistä. Imettävän emakon ruokinta tulee räätälöidä tilakohtaisesti, ja käyttää laadukasta rehua imetyksen tukena.
Emakon suolistokanavan pituus on yli 20 metriä, ja toimiakseen hyvin on sen sisällön oltava karkea ja pehmeä. Raakakuidun määrän on oltava riittävä, ja tähän päästään kuitulisäyksellä sekä käyttämällä kauraa ruokinnassa, kertoo Atria Sika Kehityksen asiakkuuspäällikkö Christer Rönnqvist.
– Lisäksi emakoiden rehun jauhatuskarkeuden on oltava selvästi karkeampi kuin kasvavilla sioilla ja porsailla. Emakoiden mahahaavan esiintymistä vähennetään karkeammalla jauhatuksella, mies jatkaa.
Tämä lisää emakon hyvinvointia ja rehun syöntiä imetyskaudella. Kun viljankuori jauhetaan tikkumaiseksi ja viljan jyväosa karkeammalle raekoolle (jopa 2–3 mm), koko rehumassa muuttuu tavoitteiden mukaan pehmeämmäksi ja karkeammaksi.
Emakon sopiva kuntoluokka on tärkeä osa imetyskauteen valmistautumista ennen porsimista. Topigs Norsvin on päivittänyt ensikon ja emakon ruokintakäyrät. Imettävän emakon ruokinta on räätälöitävä tilakohtaisesti ja rehumäärä on aina säädettävä yksilöllisesti, ja siitä on huolehdittava laadukkaalla rehulla.
Kaksivaiheruokinta edistää maidontuotantoa
Haasteet yksivaiheruokinnalla ovat alkuimetyksen vajaatoimiset utareet heikommalla maidontuotannolla. Rehun korkeampi valkuaispitoisuus ei ole tarpeellinen alkuvaiheen pienemmälle maidontuotantomäärälle, ja voi aiheuttaa ödeemaisia utareita.
– Tämä jarruttaa maidontuloa ja ruokintakäyrän nostoa sekä lisää emakoiden hoitotarvetta ja porsaskuolleisuutta. Liiallinen valkuaispitoisuus voidaan todeta pistävänä ammoniakin hajuna ulosteessa ja ilmassa. Tämän vuoksi suosittelemme kaksivaiheruokintaa imettäville emakoille.
Ensimmäinen seos porsimisen jälkeen on tiineys- ja loppuimetysseoksen välimuoto. Sitä käytetään alussa ja seos vaihdetaan kakkosseokseen viimeistään 7–10 päivää porsimisesta. Tästä eteenpäin maidon määrä nousee, kunhan rehussa on riittävästi valkuaista ja energiaa eli rasvaa ja tärkkelystä.
– Onnistuneessa maidontuotannossa maitoa tulee koko utareelta tasaisesti. Häiriintyneen maidontuotannon voi havaita ödeemisistä tai vaaleapunaisista utareista. Lisäksi voi olla imemismerkkejä nisien ympärillä ja vajaatoimisilla takanisillä. Porsaat kamppailevat vähäisestä maidosta, ja purevat helposti nisiä tai utaretta.
Karkeampi jauhatus on toiminut pilottitiloilla
Karkeampi jauhatus on ollut hyödyksi ensimmäisillä pilottitiloilla. Emakoiden maidontuotanto on parantunut ja porsaiden painot ovat nousemassa. Näiden lisäksi painohajonta on pienentynyt eli porsaiden laatu on parantanut. Pahnuetulokset ovat parantuneet testijakson aikana kaikilla kolmella tilalla.
Keinot karkeamman jauhatustuloksen tuottamiseksi emakoille ovat perinteisesti olleet vaihto suurempi reikäiseen seulaan ja vasaroiden kunnosta huolehtiminen.
– Nämä keinot pitävät edelleen paikkansa, ja ovat osa ratkaisua. Parhaiten toimivat keinot täytyy kuitenkin etsiä aina tilakohtaisesti ja ne riippuvat myllytyypistä ja teknisistä mahdollisuuksista, Rönnqvist toteaa.
Muutos karkeamman jauhatustuloksen tuottamiseksi lähtee sikalan tuotannon lähtökohdista ja hoitotapojen arvioinnista. Arvioinnissa otetaan huomioon ruokintareseptit ja -tavat, komponenttimahdollisuudet, myllytyypit, rehustuksen tilat ja ruokintaprosessin tekniset valmiudet. Tietämys viljan laadusta ja huolehtiminen puhtaudesta vaikuttaa suuresti onnistumiseen
– Pyydän teitä ottamaan yhteyttä emakoiden ruokinnan muutoksissa, niin selvitetään tilanne yhdessä. Näin voimme olla tukena nykytilanteen arvioinnissa. Muutosprosessissa tehdään yhteistyötä laitetoimittajien ja A-Rehun kanssa, Rönnqvist päättää.
