”Yhä kannattavammaksi se tulee jatkuvasti”

Pyrkimys broileritilan mahdollisimman omavaraiseen toimintaan on tuonut säästöä niin sähkölaskuun, lämmityskuluihin kuin lintujen ruokintaan. Aurinkopaneelit ovat viimeisin onnistunut investointi tilan tuotantokustannuksen minimointiin.

Jussi Haapoja, Hautaharjun broileritilan isäntä Kurikasta, on sitä mieltä, että tilan tuotantokustannukset on jo vedetty aika lailla minimiin. Broilereiden kasvatus tilalla alkoi vuonna 1991 ja sen jälkeen omistajapari on edistänyt vähitellen tilan omavaraisuutta niin kanojen ruokinnassa kuin tuotannon energiankulutuksessa. Tilan kolmessa kasvattamossa on kapasiteettia 80 000 broilerille, jotka syövät oman maan vehnää, saavat lämpöä omasta metsästä haketetusta puusta ja voivat hyvin aurinkovoiman avittaman ilmanvaihdon ansiosta.

– Viljan suhteen olemme jo täysin omavaraisia: Tuotantoon saamme kaiken vehnän omasta takaa ja kauraa ja rypsiä on riittänyt myyntiinkin, toteaa Jussi tyytyväisenä.

EI VAIVATTOMIN, MUTTA EDULLINEN

Tuotannon energiankulutuksen kannalta tilan tärkein, yksittäinen investointi oli hakelämmitykseen siirtyminen. Hautaharjun ensimmäinen hake- ja turvevoimala valmistui vuonna 2005 ja sitä laajennettiin vuonna 2015. Nyt pääpaino on hakkeen poltossa. Hakevoimalaitoksen hankkimisesta ja ylläpidosta koitunutta lisätyötä ei käy kieltäminen, mutta Jussia merkittävä säästö lämmityksessä motivoi enemmän kuin vaivaton öljylämmitys.

– Vaikka hälytin joskus yöllä soitteleekin, mieluummin se, kuin että pitäisi yhtäkkiä maksaa 100 000 euroa enemmän lämmöstä vuodessa, Jussi myöntää.

JÄÄHDYTYSTÄ AURINGOSTA

Hyvänä kakkosena investoinneissa ovat tilan sähkölaskua taittaneet 100 aurinkopaneelia. Huoltovapaat paneelit ovat olleet siinäkin mielessä hyvä ratkaisu, että sähköntuotto on suurimmillaan kesällä, jolloin kasvattamossakin tarvitaan eniten sähköä jäähdyttämiseen. Aurinkovoima vähentää myös ostosähkön tarvetta. Sen jälkeen, kun paneelit keväällä 2018 asennettiin yhden kasvattamon katolle, ne ovat tuottaneet luvatusti vähintään viidenneksen tilan sähköntarpeesta, mikä vastaa kahden omakotitalon vuosikulutusta.

– Kennot tuottavat noin 27 000 kWh/vuosi. Yhä kannattavammaksi ne tulevat, kun ostettavan sähkön hintataso nousee, ja arvioitu 6–7 vuoden takaisinmaksuaikakin näyttää toteutuvan, kertoo Jussi.

Jussi pitää tilan sähkölaskuja silmällä ja seuraa aurinkopaneelien reaaliaikaista tuottoa puhelimellaan. Se kannattaa, vaikka tilan sähkön ostaminen on siirretty yhtiölle, joka hoitaa sähkösopimuksen kilpailutuksen.

– On selvää, että alalla on epärehellisiäkin tekijöitä. Puoli vuotta sitten vaihdoin itsekin kilpailuttajaa, kun huomasin, että asiat eivät täsmänneet. Kumppanin on oltava luotettava, Jussi toteaa.

Viisi vuotta sitten tilalle hankittiin myös ensimmäiset ureakoneella varustetut työkoneet polttoaineen kulutuksen vähentämiseksi. Uusi teknologia kiinnostaa myös tilan tulevaa polvea.

– Sisällä on investointihakemus lämmöntalteenottoa varten. Jos sen hankkisi seuraavaksi, Jussi miettii.

”Aurinkopaneelit tuottavat meille kahden omakotitalon vuosikulutuksen verran sähköä.”

KOLME VINKKIÄ:

1. Käänny tutun sähköasentajan puoleen, ennen kuin pyydät tarjouksia aurinkopaneeleista. Kun tiedät vaikkapa oikean pääsulakekoon ja sähkön vuosikulutuksen, et maksa turhaan väärän kokoisesta ratkaisusta.
2. Kysele kokemuksia ja lisätietoa aurinkopaneeleihin aiemmin investoineelta tuottajalta ja selvitä hintatasoa useammasta paikasta.
3. Voit säästää aikaa ja rahaa myös sähkön ostossa, kun valtuutat asiaan perehtyneen yhtiön kilpailuttamaan sopimuksen puolestasi.

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 4/2021 -lehdestä alkaen sivulta 19