”Suomalainen ruoka tekee hyvää”

Tommi Hasulle kotimaisen ruuan imago on sydämen asia. Hasun mukaan suomalaisen ruuantuotannon arvostus on nousussa, mutta hän näkee siinä myös kehityskohteita: suomalainen tarina pitäisi tuoda vielä vahvemmin esiin.  

Tommi Hasu on toiminut kymmenen vuoden ajan isäntänä tilallaan Kouvolassa Kymijoen rannalla. Tilan historia alkaa jo 1500-luvulta, ja nykypäivänä toiminnan keskiössä ovat luomuviljan viljely ja emolehmätuotanto. Tilalla on eletty viime vuosikymmenten ajan rajua kasvun aikaa. Viljelypinta-ala on noin kymmenkertaistunut, ja tänä päivänä tilalla on jo noin 120 emolehmää. Hasu korostaa, että suomalaisen ruuan taustalla on useimmiten yrittäjäperhe, joka elää ja hengittää tilan arkea.

Hasun mukaan suomalaisen ruuan arvostus perustuu laatuun ja luotettavuuteen. Hän pyrkii itse edistämään kotimaisen ruuan imagoa kertomalla rehellisesti ja avoimesti, miten ruokaa tuotetaan tilalla.

– Jaan esimerkiksi Instagramissa sisältöä tilan arkisista hetkistä. Koska monilla ei enää ole sidettä maatalouteen, he haluavat seurata ruuan matkaa tilalta omaan ruokapöytään sosiaalisen median välityksellä. Ihmisiä kiinnostaa todella paljon, mistä ruoka tulee, Hasu toteaa.

Ruuantuotannon imagon kannalta Hasu pitää tärkeänä, että työn merkityksellisyys ja monipuolisuus välittyvät kuluttajille.
– Elän etuoikeutettua elämää, kun saan olla ruuantuottaja. Olen ylpeä siitä, mitä teen.

 MARKKINOINTII TARVITAAN MUUTOSTA

 Ruuantuotannon imagon kehittämisessä Hasu korostaa päivittäistavarakaupan ja teollisuuden merkitystä. Kotimaisen ruuan markkinoinnissa olisi hänen mukaansa vielä parantamisen varaa.

– Suomalainen ruoka myy vähän kuin itse itseään, Hasu kuvailee tämänhetkistä tilannetta.

Markkinoinnissa ei Hasun mukaan saisi pelätä muutosta tai tyytyä seuraamaan muiden asettamia trendejä. Kotimaiseen ruokaan liittyy mielikuvia ja tarinoita, joita voitaisiin hyödyntää tehokkaasti imagon kehittämisessä.

–Suomalaista tarinaa pitäisi käyttää paremmin. Täytyisi tuoda vahvemmin esiin sitä, millä tavalla suomalainen ruoka tekee hyvää, Hasu tiivistää.

Lisäksi Hasu uskoo, että mielikuvaa suomalaisesta kuluttajasta tekemässä valintoja vain hinnan perusteella, täytyisi pyrkiä muuttamaan. Todellisuudessa ostopäätökseen vaikuttavat myös muut tekijät.

– Ruuantuotanto on elämysbisnes ja ruoka on elämys, Hasu korostaa.

LISÄÄ ARVOSTUSTA SUOMALAISELLE LIHALLE

Vaikka suomalaisen ruuan arvostus on Hasun mukaan nousussa, hän toivoo, että kotimaista lihaa osattaisiin kunnioittaa vielä enemmän.

– Suomalainen liha on ulkomaista parempaa luotettavuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta, hän toteaa.

Hasun mielestä kaikkien suomalaisten täytyisi olla ylpeitä kotimaisen lihan laadusta.

– Toisaalta jonkinlaista käännettä on jo tapahtunut. On tärkeää avata aihetta vaikuttajille, jotka luovat mielipiteitä ja mielikuvia, Hasu kiteyttää.

”Kotimaisen ruuantuotannon imago on positiivisessa nosteessa.”

KOLME VINKKIÄ TUOTTAJALLE:

1. Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää. Tilan monipuolinen arki eri vuodenaikoina kiinnostaa kuluttajia ja auttaa ymmärtämään, mistä ruoka tulee. 
2. Maailmanlaajuisesti on ainutlaatuista, että ruokaa tuottavat pääasiassa perheet suurien toimijoiden sijasta. Perhetilat ovat olennainen osa suomalaisen ruuan tarinaa.  
3. Ylpeys omasta työstä ja laadukkaasta suomalaisesta lihasta välittyy eteenpäin. Atrian suomalainen naudanliha on voittanut jo kolmesti peräkkäin palkinnon maailman parhaana pihvinä! 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 2/2022 -lehdestä alkaen sivulta 19