”On opittu, ettei vaivojen kanssa odotella”

A-Rehu_some_Lähteen tila JPG_VK42_lo.jpg

Siirrettävät karsinat ovat helpottaneet eläinkuljetuksia ja parantaneet tilan tautisuojausta. Karsinajärjestelyjen muutos toi kestävän kohennuksen vasikoiden terveyteen. 

Jukka ja Mervi Vinkki ovat Lähteen tilan neljäs sukupolvi. Haapavedellä sijaitsevassa kahden robotin pihatossa yrittäjäparilla on hoidettavanaan 160 lypsävää lehmää ja 100 päätä nuorkarjaa. Viljelyksessä on noin 260 hehtaaria nurmea, rehukasveja ja viljoja. Tilan toimintaa ohjaavat tarkkuus ja pyrkimys tehdä asiat päivittäin aina samalla tavalla, riippumatta siitä, onko töissä Jukka, Mervi tai jompikumpi tilan kahdesta työntekijästä.

”Vastasyntyneille pyritään antamaan aina 4 litraa ternimaitoa kahden tunnin sisällä poikimisesta, kivennäiset punnitaan appeeseen joka aamu tasovaa’alla ja jäännösape punnitaan joka aamu, jotta todellinen syönti selviää ja päästään säätämään ruokintaa”, Jukka kertoo. 

Ruokinta-asioiden ohella Vinkit panostavat ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten seurantaan, tautisuojaukseen ja nopeaan reagointiin. Vastapoikineiden päivittäiseen seurantaan kuuluvat tilalla kaikki lehmät, joiden poikimisesta on kulunut alle 21 päivää.

”Mitataan lämpö, seurataan lannan koostumusta, pötsin täyteisyyttä ja eläimen yleisilmettä. Lisäksi käytetään apuna robotin kautta saatavaa tietoa”, Mervi täsmentää.  

RAUHALLISEMPAA ODOTTELUA  

Tautisuojaus on huomioitu muun muassa toteuttamalla oma erillinen sisäänkäynti vierailijoille ja säännöllisesti käyvälle eläinlääkärille. Eläinkuljetuksia varten otettiin pari vuotta sitten käyttöön siirrettävä, katettu karsina välitysvasikoille sekä siirtokarsina teuraaksi lähteville eläimille. Ne estävät tilan väen ja eläinkuljettajan ristiin kulkemisen, sillä hoitajan ei tarvitse käydä karsinan sisällä missään vaiheessa.

”Siirtokarsinassa olot vastaavat navettaa ruoka- ja juomakuppeineen, kumimattoineen ja kuivikkeineen. Rauhalliset eläimet siirretään siinä hyvissä ajoin odottamaan kuljetusta kauemmas pihatien varteen, jolloin muutkin eläimet pysyvät rauhallisina. Käytäntö on samankaltainen myös teuraskuljetuksissa”, Jukka kertoo. Mervi kiittelee myös ajan säästöä:

”Enää ei itse tarvitse päivystää kuskin tuloa”.  

KIERRE KATKI 

Yksi Lähteen tilan merkittävimmistä toimista eläinterveyden parantamiseksi on ollut vasikoiden jatkuvatäytteisistä karsinoista luopuminen. Tilalla puhkesi vuoden 2016 alussa Mykoplasma Bovis -tautikierre, jonka katkaisu vaati kovaa työtä: väliaikaisia tiloja, jatkuvaa desinfiointia ja varusteiden pesua, sekä vastasyntyneiden vasikoiden välitöntä siirtämistä puhtaaseen karsinaan. Nyt tilalla on viisi kertatäyttöistä ryhmäkarsinaa, joiden ansiosta vasikat pysyvät samassa ryhmässä koko juottokauden ajan.

”Boviksesta on nyt vuoden ajalta puhtaat näytteet”, Jukka ja Mervi toteavat tyytyväisinä. Kertatäyttöiset karsinat ovat auttaneet muidenkin vasikkatautien ennaltaehkäisyssä ja eläinten terveys on hyvä. 

Uusia hyvinvointitoimenpiteitä on kuitenkin jo suunnitteilla. ”Säännöllisten sorkkakylpyjen mahdollistaminen vaatii vielä hieman järjestelyjä. Suunnitteluasteella on myös ulkoilutarha”, Jukka kertoo. Minimitavoite ensi kesäksi on selvä: navettaan hankitaan lisää tuulettimia.  

 

”Kertatäyttöiset karsinat ovat auttaneet tehokkaasti muidenkin vasikkatautien ennaltaehkäisyssä.” 

 

KOLME VINKKIÄ:

  1. Eläinten vaivojen kanssa ei kannata odottaa huomiseen. Oma sorkkahoitoteline ja sorkkien hoitoon perehtyminen kannattaa, sillä sorkkahoitaja ei aina ehdi paikalle samana päivänä. Myös muut pienet hoitotoimenpiteet onnistuvat telineessä turvallisesti. Letkupumppu on toinen tärkeä apuväline, jonka avulla letkuttaminen onnistuu yksinkin. Sen käyttö matalalla kynnyksellä voi pelastaa syömättömän lehmän hengen. 
  2. Eläinten terveys on yksi tärkeimpiä tekijöitä kannattavalle toiminnalle. Suuressa karjassa työmäärän ero on valtava terveen karjan ja sairastavan karjan välillä. Kun sairasta eläintä pitää hoitaa ensin, moni muu asia voi jäädä hoitamatta. Panosta siis sairauksien ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin. 
  3. Säilörehun laatuun on syytä panostaa rehun korjuusta lähtien, sillä sen kautta tilan kaikki eläinryhmät saavat itseensä tasaisesti ravinteita ja hivenaineita. Myös appeen teossa tarkkuus palkitaan. Ruokintasuunnittelijaan kannattaa pitää tiiviisti yhteyttä. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2021 -lehdestä alkaen sivulta 19