”Lisäarvoa omassa maakunnassa”

Kasvinviljelytila on tärkeä osa oman alueen vastuullista ravinnekiertoa. Olennaista on hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit, jotta lietettä on tarjolla silloin, kun sitä tarvitaan. 

Ylistarossa, Etelä-Pohjanmaan ”elintarvikemaakunnassa” on Juhani ja Timo Torkon kasvinviljelytila. Viljely on siirtynyt veljeksille suvun perinteenä. Juhani on koulutukseltaan agronomi, ja viljely on hänelle sivutoimi oman päivätyön ohella. Tilalla viljellään ohraa, vehnää, kauraa ja hernettä. 

– Herne myydään A-Rehulle, rehuviljasta käydään kauppaa suoraan alueen kotieläintilojen kanssa ja vehnää menee myllyille. Rehuviljamme avulla pystytään jalostamaan lihaa ja maitotuotteita, ja niitä vielä edelleen elintarvikkeiksi. Meille on tärkeää, että ravinteet kiertävät ja palaavat meille takaisin lantana. Se luo lisäarvoa monessa portaassa omassa maakunnassa, sanoo Juhani Torkko. 

SOPIMUKSET KUNNOSSA 

Monipuolisen lannoituksen varmistamiseksi Torkot ovat tehneet lietteen vastaanottosopimukset kahden lähialueen tilan, Latvalan maatila Oy:n (sikatila) ja Finnmilk Oy:n (maitotila) kanssa. Sikatila myös ostaa heiltä viljaa. Viljelyksille levitetään lietettä keväällä ja syksyllä tilan viljelysuunnitelmaan sopivilla määrillä. Niiden laskentaa varten luovuttavat tilat toimittavat lanta-analyysit. 

– Lannan vastaanotto ja ravinnekierto tuo ympäristö- ja talouspuolelle säästöä, kun joka tapauksessa tarvitaan typpeä ja fosforia. Ei ole mielekästä ostaa pussissa etäämmältä keinolannoitetta, kun tarvittavia ravinteita on saatavana läheltä lietteenä, Torkko tuumaa. 

SUJUVA LEVITYS

Lietteen kuljetuksen ja levityksen hoitaa omalla kalustollaan ja yhteistyökumppaneidensa avustuksella veljesten luottourakoitsija Heikki Koivusalo. Nykyinen yhteistyömalli luovuttavien tilojen ja urakoitsijan kanssa muotoutui jo vuonna 2015. Sen jälkeen tilan ravinnetarve on hoitunut pelkällä lietteellä ja salpietaritäydennyksellä. 

– Isän aikana käytettiin keinolannoitteita. Kun lietteen levitys tuli uudeksi työvaiheeksi, piti kehittää omaa ajattelua. Käytännössä levitys ei kuitenkaan vaadi vastaanottajalta mitään, kun on osaava urakoitsija, joka takaa, että työ sujuu tehokkaasti. Luotettavat yhteistyökumppanit on tärkein juttu. 

 Torkko on havainnut itse, että lietteellä on monia etuja. Siitä näyttäisi vapautuvan ravinteita pitkin kasvukautta. Keinolannoitetun koeruudun avulla tekemänsä kokeen perusteella hän huomasi, että naudan lietteen syyslevitys tuotti paremman hernesadon. Myös levitystekniikalla ja -kalustolla on merkitystä. 

– Kun liete levitetään mullattuna ja oikea-aikaisesti, siitä ei haihdu ravinteita eikä tule hajuhaittoja. Se on kustannustehokasta vastaanottajallekin. GPS-ohjaus taas huolehtii levitystarkkuudesta, ettei tule päällekkäin levitystä. Ylilannoitettu vilja lakoontuu helposti, Torkko muistuttaa. 

– Lietekuvion taustalla on vastuullisuutta, mutta täytyy sen olla myös mielekästä. Ei tätä olisi jatkettu, jos se ei toimisi näin hienosti. 

”Luotettavat yhteistyökumppanit on tärkein juttu.” 

KOLME FAKTAA:

1. Kun olet tekemässä lannanluovutussopimusta, tärkeintä on löytää luotettavat yhteistyötilat ja osaava levittäjäurakoitsija, jos sinulla ei ole omaa levityslaitteistoa. Nykytekniikalla varustettu levityskalusto on iso investointi pelkästään omaan käyttöön. 
2. Talvella on hyvä suunnitella kevään levitys valmiiksi luovuttajien kanssa ja levityksen osalta. Kun asiat on mietitty valmiiksi, työt sujuvat sesonkiaikana hyvin. 
3. Lietettä pitää olla oikea-aikaisesti saatavilla, jotta sitä voi vastaanottaa. Mitä sujuvammin ja oikea-aikaisemmin levitystyö käy sitä kustannustehokkaampi liete on lannoitteena.