Broilerien olosuhteet puhuttavat maailmalla

Euroopassa broilerien hyvinvointi puhututtaa tuotantoeläimistä ehkä kaikkein eniten. Mielikuvat antibiooteilla kasvatetuista jalkavikaisista linnuista, jotka nököttävät ahtaasti pimeässä ja märällä alustalla, herättävät tunteita. Parempaa hyvinvointia haetaan asettamalla erilaisia, EU-lainsäädäntöä tiukempia, kriteeristöjä.

Broilerin hyvinvoinnille tärkeintä on saada olla laumassa terveenä, syödä ja juoda kun haluaa, kylpeä ja kuopsuttaa kuivalla pehkulla sekä kokea olevansa turvassa. Nämä asiat toteutuvat, kun tietyt perusasiat ovat kunnossa.

Meidän arktiset olosuhteemme eivät salli keskinkertaisia ratkaisuja rakentamisessa tai olosuhdehallinnassa. Rakennusten on oltava tiiviitä: lämmityksen on pystyttävä pitämään lämpötila jopa +35 asteessa –30 asteen pakkasilla. Se vaatii keskuslämmityksen, jolla pidetään lämpötila tasaisena koko kanalassa. Keski-Euroopassa yleiset kaasulämmittimet lämmittävät kanalaa paikallisesti ja synnyttävät myös valtavasti kosteutta. Kosteuden poistaminen vaatisi kovaa ilmanvaihtoa, mutta se taas lisäisi lämmitystarvetta ja kierre on valmis.

Meillä automaattinen olosuhdehallintajärjestelmä auttaa kasvattajaa huolehtimaan sekä lämmityksestä että ilmanvaihdosta. Huippuolosuhteet pitävät pehkun kuivana, minkä ansiosta jalkapohjat pysyvät terveinä ja lintujen on mukava liikkua, kuopsutella ja kylpeä kuohkealla pehkulla. Lisäksi kuiva, paksu turvepehku itsessään edistää lintujen terveyttä.

Yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin mittareista on jalkapohjapisteet.

HYVINVOINNIN MITTAAMINEN

Hyvinvointia tarkastellaan joka päivä tilalla. Tuottaja seuraa rehun- ja vedenkulutusta sekä painonkehitystä, tarkkailee lintujen käyttäytymistä sekä karsii sairaat, kerää kuolleet ja merkitsee tiedot päiväkohtaisesti SiipiNettiin. Tuottajan tekemät havainnot ja toiminta ovat avainasemassa varmistettaessa lintujen hyvinvointia kasvatusaikana. 

Lopullinen hyvinvoinnin mittaaminen tehdään koko parvelle teurastamolla. Ruokaviraston tarkastuseläinlääkärit arvioivat lintujen kuntoa ja samalla myös tilan toimintaa kuudesta seitsemään kertaan vuodessa.

Yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin mittareista on jalkapohjapisteet. Tarkastuseläinlääkärit pisteyttävät joka parvesta tietyn määrän jalkapohjia. Terve jalkapohja saa pisteluvuksi nollan. Jos on pientä syöpymää, piste on yksi. Jos on pahempaa syöpymää, piste on kaksi. Maksimipisteluku per parvi on 200, eläinsuojeluilmoitusraja on 80. Meillä yleisin pisteluku on 0/parvi. Tämän vuoden kaikkien parvien keskiarvo on 0,93 pistettä. Keski-Euroopassa puhutaan ihan eri tasosta, vaikka mittausmenetelmä on samanlainen

Jalkapohjapisteisiin vaikuttaa eniten pehkun kunto. Siihen taas vaikuttavat pehkun paksuus ja laatu, olosuhdehallinta, rehu, lintujen suolistoterveys sekä lintujen määrä neliötä kohti.

HARVENNUS – RISKI ELÄINTEN JA IHMISTEN TERVEYDELLE

Euroopassa hyvinvointia haetaan alentamalla neliökuormia, mutta se ei välttämättä tarkoita vähempää lintuja neliöllä. Harvennus on hyvin yleinen toimenpide muualla maailmassa, Suomessa ei. Meillä sallittu neliökuorma on enintään 42 kg. Tällöin eläintiheys on noin 17 lintua/m2 ja all in–all out eli kertatäyttö ja kertatyhjennys.

Harvennettaessa voidaan päästä näennäisesti alhaisempaan neliökuormaan, mutta todellisuudessa lintuja on enemmän tai sama määrä, ks. taulukko. Jos neliökuorma on alle 33 kg, direktiivi ei velvoita esimerkiksi jalkapohjasyöpymien tarkasteluun. Ja tämähän onkin kätevää monessa maassa, missä on vaikeampi löytää terveitä jalkapohjia kuin syöpyneitä.

Harvennuksessa tautisulku avataan ja bioturva vaarantuu. Eläintautien lisäksi tämä lisää salmonella- ja kampylobakteeririskiä. Kampylobakteeri on merkittävin ihmisten suolistotulehdusten aiheuttaja. Suomessa kampylobakteeria esiintyy noin kolmella prosentilla teuraseristä. Maissa, joissa harvennetaan, esiintyvyys on jopa 70–100 prosenttia.

Harventaminen tapahtuu usein noin viikko ennen päälauman teurastusta ja se lisää lintujen stressiä. Harvennus voidaan tehdä myös useammin kuin kerran. Osaston myöhemmin teurastettavat linnut joutuvat olemaan paastolla 2–3 kertaa. Reviiriuskollisena lajina broilerit eivät harvennuksen jälkeen käytä vapautunutta tilaa tasaisesti. 

HARVENTAMALLA VOIDAAN päästä huomattavasti korkeampiin neliökuormiin.

PERUSASIAT KUNTOON

Maailmalla broilerien hyvinvointia yritetään parantaa hoitamalla oireita, ei itse perussyitä. Mitkään virikkeet, luonnonvalot, eri rodut tai tilavaateet eivät itsessään paranna lintujen hyvinvointia, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Toisaalta huonot olosuhteet ovat helpompia hallita, jos lintuja on vähemmän ja ne ovat hitaammin kasvavia. Olosuhteiden aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää myös antibiooteilla. Suomessa ei ole käytetty antibiootteja broilereille yli 10 vuoteen. Antibiootiton tuotanto on meille normaali käytäntö, ei vain erityistoimilla saavutettuja, yksittäisiä ”antibiotic free” -parvia. 

Kotimaisen broilerin hyvinvoinnin ovat mahdollistaneet kaikki edellä mainitut asiat: tiiviit rakennukset ja niiden ansiosta tiukat hygieniasulut, keskuslämmitys, olosuhdehallinta, rehut ja ruokinta, systemaattinen tautien torjunta, all in–all out, kuiva turvepehku ja kaikkein tärkeimpänä ammattitaitoiset tuottajat.

Kirjoittajat:

Veterinär

Perko-Mäkelä Päivikki

050 578 0833

Atria Siipi

Rehujen tuotekehitys

Rauhala Anne

040 708 8699

Kehityspäällikkö, siipikarjanrehut

Lue myös muut atria tuottajat 3/2021 -lehden jutut täältä