Laidunna tehokkaasti -päivä Juvalla

Märehtijöissä tulevaisuus -hanke kokosi laiduntamisesta kiinnostuneita tuottajia pohtimaan tehokkaita laidunkäytäntöjä Sanna ja Petri Rouhiaisen eli Pien-Piispalan tilalle. Vaikka kohteena oli luomu emolehmätila, samat lainalaisuudet laitumen tehokkaasta hyödyntämisestä koskevat myös maitotiloja, joita saatiinkin laidunpäivään mukaan mukavasti. Lisäksi Märehtijöissä tulevaisuus -hankkeen työntekijänä toimiva Elina Juutinen kertoi oman lypsykarjatilan laidunkäytännöistä, jotka ovat hioutuneet vuosien varrella.

Laitumissa on potentiaalia

Laiduntaminen yleisesti ottaen on alihyödynnetty ruokintamuoto Suomessa. Proagrian tuotosseurantatilastojen mukaan lypsylehmien rehustuksesta vuonna 2021 vain 1 % kuiva-aineesta tuli laitumista. Maailman tilanteen muututtua ja rehustuksen kustannuksen noustessa tämä olisi varteenotettava vaihtoehto kustannussäästöjen hakemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.  Lisäksi kuluttajat arvostavat laiduntamista ja sillä on myös eläinten hyvinvoinnin kannalta edullisia vaikutuksia. Ellei laidunsilmää kehitä ja hallitse tehokkaan laiduntamisen niksejä, laidunrehu voi yhtä lailla olla tilan kalleinta rehua.

Petri kertoi tilan laidunpinta-alan olevan noin 30 ha, joka sisältää sekä pelto että metsälaitumia. Tilan rotuna on Limousine, emoja on yhteensä noin 90 ja laidunalaa noin 0,5 ha/emo-vasikkapari. Petri kertoi valmistautuvansa laidunkauteen jo edellisenä syksynä miettimällä viljelykiertoa ja talven aikana tekevänsä laidunkiertosuunnitelman (Atrian laidunsuunnittelutyökalulla). Laidunkiertosuunnitelma toimii kesällä laiduntamisen apuna, mutta Petri ei pidä sitä yhtenä totuutena, koska kesät eivät ole veljeksiä. Suunnitelmaa on pystyttävä muokkaamaan säiden ja kasvuston kehitystä seuraamalla.

Kiinnitä huomiota laiduntamisen sudenkuoppiin

Rouhiaisen tilalla aloitetaan laiduntaminen, kun nurmi on noin 20 cm pitkää, jotta rehua varmasti riittää emoille ja vasikoille. Yleisesti ottaen laiduntamisen aloitus on yksi tärkeimmistä laiduntamisen onnistumisen kulmakivistä. Elina muistutti, että jokaisen tilan on mietittävä optimaalisin laiduntamisen aloitusaika, sen perusteella, onko laidunalaa reilusti vai niukasti. Mitä reilummin laidunta on, sitä aikaisemmin eläimet on päästettävä laitumelle. 10 cm nurmen pituus riittää, jos laidunta on reilusti ja noin 30 cm, jos laidunta on niukasti. Laidun kasvaa nopeasti alkukesällä ja kiertonopeus on tärkeää.

Petri korosti, että aidat on syytä tehdä hyvin (heidän tilallaan on käytössä high tensile -aidat). Langat käydään läpi jo aikaisin keväällä, jotta ne ovat valmiina ennen laidunkautta ja kevättöitä. Lisäksi laiduntamiseen valmistaudutaan totuttamalla vasikat sähköaitaan kiinteässä jaloittelutarhassa jo talven aikana. Totutusaidassa on kiinni sähkölanka sopivalla korkeudella vasikoiden kokoon nähden.

Lohko- ja kaistalaidunnus on nykypäivää

Sannan ja Petrin tilalla toteutetaan lohkolaiduntamista. Laidunala lohkotaan noin yhden syöttöpäivän kokoisiin aloihin. Emot siis siirtyvät päivittäin uudelle syöttölohkolle, mikä parantaa oleellisesti nurmen kasvua laidunnuksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että naudat syövät mieluiten jo kertaalleen syötyä nurmea, jolloin se ei pääse kasvamaan uudelleen. Suositusten mukaan eläimet tulisi siirtää syödyltä alalta pois viimeistään 3-5 syöntipäivän jälkeen, ellei päivittäistä eläinten siirtoa ehdi tekemään. Tutkimusten mukaan sängen jättökorkeuden ollessa 3 cm, nurmen jälkikasvu käynnistyy vasta huiman 14 vuorokauden kuluttua ja syöttökorkeuden ollessa 12 cm, jälkikasvu käynnistyy jo 4 vuorokauden kuluttua eläinten lähdettyä lohkolta. Elina esitteli kaistalaidunnuksen periaatteet välilankakelojen avulla, joita oli myös näytillä laitumen laidalla. Kaikille osallistujille jaettiin myös laiduntikut, joilla voi mitata nurmen korkeutta ja haarukoida mikä on hyvä syöttökorkeus/kuiva-ainemassa, nurmen kasvun ja eläinten tuotoksen kannalta.

Laitumet kaipaavat hoitoa kasvukaudella

Rouhiaisen tilalla tehdään osa laitumista alkukesällä säilörehuksi, jotta nurmen kasvua saadaan porrastettua. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista sen jälkeen, kun lehmät ovat jo laiduntaneet lohkolla, koska lantakasat laitumella ovat hygieniariski säilörehun säilöntälaadulle. Tämän lisäksi Pien-Piispalan tilalla kaikki laitumet tasausniitetään 1-2 kertaa kesän aikana vähintään 10 cm sänkeen mahdollisimman nopeasti, kun eläimet ovat lähteneet laitumelta. Tasausniitto kiihdyttää sivuversojen muodostusta ja lisää näin satoa ja sadon laatua sekä vähentää rikkakasvien kasvua.

Kuivina kausina, kun laitumen kasvu hiipuu, Petri ottaa lehmät parkkilohkolle, jotta monivuotisten laidunten kasvu ei vaarannu eli niitä ei ylilaidunneta. Parkkilohkona toimii uusittava tai yksivuotinen laidun. Samaa strategiaa kannattaa käyttää myös, jos vettä sataa liikaa ja laitumen pinta alkaa sorkkien alla rikkoutua. Rouhiaisen tilalla ei myöskään laidunneta keväällä perustettuja monivuotisialaitumia, koska niiden juuristo ei ole tarpeeksi vahva kestämään sorkkien painoa.

Kehitä laidunsilmää kasvukaudella

Rossin Anu Peltotieto Oy:stä oli kertomassa CARBO –hankkeen pilottitilojen kokemuksia laiduntamisesta. Hänen mukaansa suurimmat kompastuskivet laiduntamisessa liittyivät yleensä laiduntamisen liian myöhäiseen aloitukseen, ylilaidunnukseen sekä kiertonopeuteen. Anu korosti ns .laidunkävelyn merkitystä.

Laitumia pitää tarkkailla vähintään viikoittain kävelemällä kasvustot läpi, jotta laitumen kasvu ei pääse yllättämään ja siihen voidaan reagoida ajoissa. Lisäksi Anun johdolla tuottajat pääsivät opettelemaan perus nurmilajien tunnistamista keväällä perustetusta nurmesta, jossa ei ollut tähkiä tai röyhyjä tunnistamisen apuna. Anu kaivoi myös kasvustosta eri nurmikasvien juuria ylös, jotta eri lajien vedenottopotentiaalia pystyttiin vertaamaan. Yhdessä mietittiin myös sopivia laidunseoksia erilaisilla maalajeille.

Vesihuolto voidaan järjestää runkovesilinjoilla

Juutisen Elina kertoi heidän tilansa runkovesilinja järjestelmästä, joka on ollut käytössä noin 10 vuotta. Runkovesilinja (25 mm Pem-putki) säästää aikaa, vaivaa ja on lähes huoltovapaa. Linjasto voidaan tuotantopihassa kaivaa maan sisään, jotta pihan liikenne ei riko linjastoa ja tuoda vesiputki kauempana maan pinnalle (tähän kohtaan suojaksi betoninen kaivonrengas). Liitokset ja haarat voidaan tehdä joko metallisilla tai muovisilla haaroittimilla, joita saa LVI-liikkeestä.

Laskemalla selviää, kuinka edullista laidunta tuotat

Elina mainosti Atria tuottajien nettisivuilta löytyvää säilörehun tuotantokustannuslaskuria, jota on mahdollista käyttää myös laitumen tuotantokustannuksen laskennassa. Lisäksi pohdimme, ettei pelkkä laitumen tuotantokustannuksen laskeminen ole vastaus laiduntamisen taloudellisuuteen. Kun laiduntaminen onnistuu, se on parhaimmillaan ilmaista rehua (tuettu tuotantokustannus) ja rehun D-arvo on läpi kesän yli 690 g/kg ka; mikä näkyy parempana tuotoksena. Lisäksi ympäristö ja alan imagohyödyt konkretisoituvat, lannan levitys ja ruokintatyö jää pois ja väkirehun määrää ruokinnassa voidaan vähentää. Laiduntamisen taloudellisuutta pohdittiin myös esimerkki katelaskelmien avulla. Elina esitteli tilacasen: ”Tuottava nautatilan nurmi teholaidunnuspilotin”. Siinä oli hyödynnetty hyviä laidunnuskäytäntöjä (ei yli eikä alilaidunnusta, sekoitus lohko- ja kaistalaidunnusta ja uutta laidunta annettiin emoille päivittäin): Teholaidunnusryhmän vasikat kasvoivat paremmin, laitumen keskisatotaso parani ja laiduntarve pieneni. Näillä uusilla eväillä lähdimme miettimään laidunkäytäntöjä omille tiloille.

Lue lisää Märehtijöissä tulevaisuus -hankkeesta