Seosviljely tasoittaa riskejä

Viljelijöiden kiinnostus seosviljelyyn on lisääntynyt. Seosviljelyssä kylvetään lohkolle yhden kasvilajin ja lajikkeen sijaan useampia lajikkeita tai kasvilajeja. Tunnetuimpia esimerkkejä seosviljelystä lienee kaura-herne -seos. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kyse. Tutkittua tietoa seosten toimivuudesta tilatasolla on kuitenkin vähän saatavissa.

Itua ja Vastetta -hankkeessa verrattiin ohran ja kauran -seosviljelyä puhtaaseen ohraviljelyyn. Kiinnostuksen kohteina olivat sadontuotto ja kasvitautien esiintyminen. Seosviljelyä testattiin kasvukaudella 2022 luomutilalla Pohjois-Pohjanmaalla.

Testauksessa olevien alojen välillä oli vain yksi sarkaoja, jolloin kasvuolosuhteet verrattaville viljelymenetelmille olivat hyvin samankaltaiset. Sekä ohra-kaura -seos että puhdas ohra kasvoivat erinomaisesti ja molemmat kasvustot kilpailivat hyvin myös rikkakasveja vastaan. Maitotuleentumisen aikaan rikkakasvit olivat vielä hyvin piilossa pääkasvuston alla. Kasvitautien esiintyminen oli molemmilla lohkoilla maltillista mutta lehtilaikkutautien esiintyminen oli selkeästi vähäisempää seoskasvustossa.

Satotulokset olivat hyviä

Seoskasvusto ja puhdaskasvusto tuottivat molemmat hyvän sadon, lähes 5000 kg/ha. Jyväsato oli hiukan suurempi ohra-kaura -seoksessa kuin puhtaassa ohrassa. Biomassassa erot olivat vielä selkeämmät. Seoskasvustossa maanpäällinen biomassa oli noin 20 % suurempi puhtaaseen ohrakasvustoon verrattuna, jolloin myös kasvuston typen ja fosforin otto olivat selvästi suuremmat kuin ohrakasvustossa.

Ohra-kaura kasvusto

Lohkon sato kerättiin tuoreena ja toimitettiin kotieläintilalle. Vaikka ohra-kaura seosviljely tuotti hiukan paremman jyväsadon kuin ohrakasvusto, saatiin puhtaalla ohralla kuitenkin parempi taloudellinen tuotto. Sadonlisä ei riittänyt kompensoimaan kauran hiukan suurempaa siemenen hintaa ja ohrasta saatua parempaa myyntihintaa ohra-kaura -seokseen verrattuna.

Lajikevalintoihin kiinnitettiin huomiota

Seosviljely ei ole uusi asia myöskään Itua ja Vastetta -hankkeessa mukana olevalle luomutilalle. Tämä näkyi muun muassa hyvin onnistuneessa lajikevalinnassa, jossa kasvuaika ja kasvutyypit oli huomioitu. Tällä tilalla Bredo-ohran ja Niklas-kauran suhde kylvettäessä oli noin 50/50, mutta määrät voivat vaihdella sadon käyttötarkoituksen mukaan. Seosviljelyn rehutuotantoon soveltuvumisen testaamista jatkettiin myös kasvukaudella 2023.

Kirjoittaja erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus, Itua ja vastetta -hanke