Peruskorjauksia tehdään yleisesti sikaloille, jotka ovat 10-20 vuotta tai vanhempia. Tällöin korjaustarvetta ilmenee erityisesti sikaloiden tekniikassa, pinnoissa, kalusteissa, bioturvallisuudessa ja rehustamoissa. Nykypäivänä korkeatuottoisten eläinten vaatimukset sikalan tilatarpeisiin, olosuhteisiin ja ruokintaan ovat erilaiset kuin aiemmin. 

Peruskorjaukset 

Lattioiden kunto heikkenee ajan myötä. Paikkaustarpeet tulevat vastaan usein 10-15 -vuotiaissa sikaloissa. Karkeat pinnat voidaan uusia betonikorjauspinnoitteella, mikä lisää lattian käyttöikää merkittävästi. Betoni- ja valurautaritilät kestävät yleensä 15-25 vuotta, kun taas muovi- ja galvanoitujen rautaritilöiden ja kannattimien elinikä on noin 10-15 vuotta. Betoniseinät sen sijaan ovat usein hyvässä kunnossa, monissa sikaloissa on lisäksi käytössä muovilankusta tehtyjä väliseiniä. Muovilankkuseinien käyttöikä on pitkä, arviolta 20-30 vuotta. 

Sikaloiden karsinat ja kalusteet ovat tiloilla vaihtelevassa kunnossa. Yli kymmenen vuotta kalusteissa on käytetty materiaalina muovia ja ruostumatonta terästä, mikä lisää niiden kestävyyttä huomattavasti. Galvanoidut rautakalusteet ruostuvat ajan myötä, mutta niiden vaihto tulee ajankohtaiseksi vasta 10-20 vuoden ikäisinä. 

Bioturvallisuuden parantamiseksi tiloille tarvitaan lastauslaitureita ja tautisulkuja. Näiden investointikustannukset ovat kohtuullisia ja vaativat yksinkertaisimmillaan betonilaatan kahdella aidalla. Tautisulkuna toimii myös vaateripustimet ja poikittainen penkki ovella. 

Teknologiapäivitykset 

Sikaloissa ilmastoinnin päivitystarve ilmenee 5-15 vuoden välein. Ilmastoinnin ohjaustekniikka vanhenee eikä se vastaa enää nykypäivän tarpeita. Myös poistokapasiteetti on monella tilalla puutteellinen ja poistoyksiköitä joudutaan lisäämään tarvittaessa. Samalla tarkistetaan korvausilman riittävä sisäänpääsy.  

Lämmityksessä ongelmia aiheuttavat ruosteiset tai luovutuskapasiteetiltaan puutteelliset lämmönjakoputket. Lämmönohjauksen automatisointijärjestelmä asennetaan usein peruskorjauksen yhteydessä. Sähkönkulutuksen kannalta on myös järkevää korvata loisteputkivalot tehokkailla LED-valaisimilla. 

Ruokintalaitteiden päivitykset 

Tehokas rehustus lisää myös korjaustarpeita tiloilla. Monella tilalla kehityskohteena on jauhatus, kuten viljojen seulapuhdistajan asennus ja optimaalinen jauhatuskarkeus uusilla myllyillä eri eläinryhmille ja raaka-aineille. Liemiruokkijan tärkeimmät kehityskohteet valtaosalla tiloista liittyvät hygienian parantamisen keinoihin, kuten kiertävien järjestelmien muuttaminen jäännösvapaiksi. Useampien seoksien käyttöönotot ja limittäiset rehuvaihdot ovat mahdollista jäännösvapailla ruokkijoilla ja eläinten syönti ja rehunhyötysuhde paranee. Emakkotiloilla tarvitaan usein lisää komponenttipaikkoja tarkemman ruokinnan mahdollistamiseksi. Täyshyöty näistä investoinnista saadaan jäännösvapaalla ruokintajärjestelmällä. 

Emakoiden tuottavuuden nousun myötä yhä useammalle tilalle on asennettu porsaiden maitokuppiruokkija tai maito-/liemiruokkija parantamaan porsaiden kasvua imetyskaudella. Näin porsaat ovat tasakokoisempia vieroitusiässä. Porsaiden maitokuppi- tai maito-/liemiruokkijan hankkiminen myös pienentää porsaskuolleisuutta ja vähentää ammojen tarvetta. 

Emakoiden ja porsaiden ruokintaan kannattaa panostaa, sillä kohtuullisillakin muutoksilla saadaan parannettua esimerkiksi rehuhygieniaa ja emakon maidontuotantoa huomattavasti. Paras ruokintahygieniaa parantava päivitys on liemiruokkijan päivitys ilma- tai hiirityöntöiseen täysin jäännösvapaaseen ruokkijaan. Täysin jäännösvapaa ruokkija toimii ilman harmaata vettä, rehu painetaan pumpulla tai ilmalla suoraan kaukaloon. Järjestelmän ruokintaputket puhdistetaan automaattisesti ruokintojen välillä. Ruokinta on tavanomaista liemiruokkijaa hitaampi, mutta täysin jäännösvapaan ruokkijan etuja verrattuna tavanomaiseen jäännösvapaaseen ruokkijaan on parempi rehuhygienia ja sitä kautta syönnin parantuminen, ruokinnan parempi tarkkuus ja emakoiden parantunut maidontuotanto. 

Uusinvestoinnit 

Sikatiloilla tehtävät uusinvestoinnit ovat tällä hetkellä lähinnä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen liittyviä investointeja. Suurin osa uusinvestoinneista tehdäänkin emakkotiloilla, jotka ovat siirtymässä vapaaporsitukseen. Porsaiden vierotuspainojen on huomattu nousevan vapaaporsituksella, koska emakon maidontuotanto on parempi, kun se saa liikkua imetysajalla. 

Myös tuottavuuden nousu on johtanut siihen, että välikasvatuspaikoista on pulaa. Tätä ongelmaa on perinteisesti pyritty peruskorjausten yhteydessä ratkaisemaan välikasvatuspaikkojen laajennuksilla tai muokkaamalla vanhat porsituskarsinat välikasvatuskarsinoiksi ja rakentamalla tilalle uusia porsituskarsinoita- tai osastoja. Ruokintalaitteiden päivitys täysin jäännösvapaaksi parantaa yleensä merkittävästi porsaiden lisäkasvua ja korvaa täysin tai osittain välikasvatuspaikkojen uudisrakentamistapeet. Paremmalla lisäkasvulla myös kokonaisrehunkulutus todennäköisesti laskee.