Toimin asiakasneuvottelijana Atria Sika -organisaatiossa. Työnkuvaani kuuluu pääasiassa lihasikaloiden päivittäisten rehuasioiden hoitaminen, kuten rehutilaukset ja ruokintasuunnitelmien päivitykset. Siksi olikin mielenkiintoista tehdä Agrologi (AMK) -opintoihin kuuluva opinnäytetyö yhteistyössä A-Tuottajien kanssa aiheesta Lihasian yksi- ja kolmivaiheruokinnan vaikutus kannattavuuteen ja tuotannollisiin parametreihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko yksi- ja kolmivaiheruokintojen välillä eroa sikojen kasvussa, rehunmuuntosuhteessa ja lihakkuudessa ja kumpi ruokintatapa on taloudellisempi. Tutkimusta varten suoritettiin käytännön ruokintakoe ja tulokset analysoitiin regressio- ja varianssianalyysilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että yksi- ja kolmivaiheruokintojen välillä ei juurikaan ollut eroja päiväkasvun ja rehunmuuntosuhteen välillä. Lihaprosentissa ja teuraspainossa kolmivaiheruokinnan sioilla oli suurempi hajonta. Tutkimuksessa myös todettiin, että kolmivaiheruokinnan sikoja ei ole kannattavaa kasvattaa aivan teurastamon kärkipainovälin ylärajalle saakka. Tutkimuksen mukaan hieman matalammasta lihaprosentista huolimatta kolmivaiheruokinta tuli 2,68 €/ sika edullisemmaksi kuin yksivaiheruokinta. Kokeen siat kasvoivat molemmilla ruokintatavoilla yhtä hyvin ja rehumuuntosuhde oli molemmilla hyvä, mutta 3-vaiheruokinnan sikojen rehukustannus tuotettua lihakiloa kohti oli alhaisempi. Myös laskennallinen valkuaisensyönti kasvatuskaudella ja lisäkasvukiloa kohti olivat alhaisemmat 3-vaiheruokinnan sioilla.
Tutkimuksen perusteella 3-vaiheruokinnan sikoja ei kannata kasvattaa aivan kärkipainorajan ylärajalle. Harvennuksen 3-vaiheruokinnan sioilla oli parempi lihaprosentti, mutta lopputyhjennyksessä se oli huonompi kuin 1-vaiheruokinnalla. Koska porsaita ei lajiteltu karsinoihin sukupuolen mukaan, eikä sioista mainittu harvennuksen tai lopputyhjennyksen yhteydessä sukupuolta, ei ole tiedossa millä sukupuolijakaumalla sikoja tuli teuraaksi. Tämän johdosta olisi mielenkiintoista tutkia 3-vaiheruokintaa lisää sukupuolilajittelemalla siat. Todennäköisesti ensimmäisessä harvennuksessa lähti pääasiassa paremmin syöviä ja kasvaneita leikkoja teuraaksi ja lopputyhjennyksessä imisiä, joka voisi selittää lopputyhjennyksen suuremman lihaprosentin hajonnan.
Ida Nygård