Paremmat rehut tehdään yhdessä

A-Rehulla rehukehitystä tehdään tuottajia varten ja tuottajien kanssa. Niin syntyy koko ketjua hyödyttäviä tuotteita.

A-Rehulla tehdään rehukehitystä jokaiselle tuotantosuunnalle. Rehukehitystä johtavat rehujen kehittämispäälliköt, nautapuolella Milja Heikkinen, siipikarjassa Anne Rauhala ja sikapuolella Kimmo Kytölä. Kaikki ovat kotieläinten ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelleita maatalous- ja metsätieteiden maistereita.

Rehukehitys on tiimityötä, he korostavat. Heikkinen kertoo saavansa asiakaspäälliköiden kautta ideoita ja toiveita tiloilta. Asiakaspäälliköt ovat myös raati, jolla Heikkinen testaa tutkimusmaailmasta saamiaan ajatuksia ja laskemiaan rehureseptejä.

Myös sikatilojen parhaat ruokintaratkaisut tehdään yhdessä.

– Ei rehukehitys ole yhden miehen tai pienen tiimin hommaa, vaan mitä suurimmassa määrin yhteistyötä sikaorganisaation ja tuottajien kanssa. Sillä tämä menee eteenpäin, Kytölä sanoo.

Rauhala kertoo, että broilerinkasvattajien rehukehitysryhmä kokoontuu suunnilleen joka toinen kuukausi ja nuorikko- ja emoryhmä kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Ryhmissä käydään läpi kasvu- ja munintatuloksia sekä rehukokeita. Uusien rehujen testaus tiloilla on joka tuotantosuunnalla tärkeä osa rehujen kehittämistä.

Miten rehukehityksen tulokset näkyvät tiloilla?

Nauta

Hydroksihivenaineet kivennäisissä

Tuottajat ovat toivoneet kivennäisiin orgaanisia hivenaineita epäorgaanisten tilalle. Ne ovat kalliita, joten rehukehityksessä on kartoitettu tapaa, jolla huomioidaan asiakkaiden toiveet, mutta pystytään tuottamaan kustannuksiltaan maltillinen tuote. Ratkaisu on ottaa uusi innovaatio, hydroksihivenaineet, käyttöön kivennäisissä.

Bovaer-rehulisäaine

Bovaer-rehulisäainetta on testattu ruokintakokeissa, ja A-Rehun tavoitteena on saada sitä sisältävä rehu markkinoille. Bovaerilla on mahdollista vähentää lehmien metaanipäästöjä 30 prosenttia ja näin edistää maatalouden ilmastokestävyyttä. Ratkaistavia haasteita ovat rehun hinnan saaminen maltilliseksi kalliista lisäaineesta huolimatta ja se, miten lisäaine saadaan kestämään pelletöintiprosessin korkea lämpötila.

Sika

Ohravalkuainen soijan korvaajana

Ohravalkuaisrehuun perustuvan rehustuksen pitkäjänteisen tutkimisen ja kehittämisen tuloksena valtaosa atrialaisista sioista kasvatetaan soijattomalla rehulla. Se on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä. Ohravalkuaiseen perustuvaa A-Mix-rehustusmallia on kehitetty niin lihasioille, porsaille kuin emakoillekin. Viimeisimpien tutkimustulosten perusteella kehitettiin A-Mix Buusteri -rehut, joilla parannetaan rehuhyötysuhdetta.

Siipikarja

Herneen käyttö

Kun A-Rehu alkoi kokeilla hernettä broilerin rehuissa vuonna 2016, sitä ei käytetty siipikarjan rehuissa juurikaan. Nyt se on kasvatusrehujen toiseksi suurin raaka-aine, ja A-Rehu käyttää sitä 20 miljoonaa kiloa vuosittain. Herne kestää kuivuutta, on hyvä vaihtoehto kasvinvuorotteluun ja vähentää soijan käyttöä rehuissa.

Kuoritun kauran käyttö

Kuoritun kauran käyttö toi rehuihin uuden pääraaka-aineen, joka on broilerille ravitsemuksellisesti loistava ja viljelijälle helppo viljeltävä. Kuoritulla kauralla korvataan soijaa rehuissa, ja kauran kuori on kysyttyä raaka-ainetta biopolttoaineena. A-Rehu on suurin kotimaisen kauran käyttäjä Suomessa.

Kirjoittaja: Hanna Pehkonen, Viestintätoimisto Selander & Co