Broilerin ruokinta kehittyy tutkimusta nopeammin

Atria on pyrkinyt vuosien ajan vähentämään soijan käyttöä broilerin ruokinnassa. Tutkimukset kauran mahdollisuuksista sekä panostukset kotimaisen rehuherneen viljelyyn ovat tuottaneet hyviä tuloksia. 
 
Syksyllä julkaistiin Luken tekemä tutkimus ja siihen liittyvä artikkeli Helsingin Sanomissa, jossa selvitettiin suomalaisten nykyruokavalion ja erilaisten vaihtoehtoruokavalioiden vaikutusta globaaliin lajikatoon. Tutkijoiden mukaan broilerintuotanto aiheuttaa eniten globaalia lajikatoa lihan tuotantomuodoista. Etenkin rehuissa käytettävä tuontisoija nostettiin tikun nokkaan. Tutkimuksessa oli käytetty lähteenä Luken Sian- ja broilerin ympäristövaikutukset -hanketta (SBYM), jossa myös Atria oli mukana. Broileria koskevat tiedot kerättiin vuodelta 2018, mutta tulokset julkaistiin vertaisarviointien jälkeen vasta tänä vuonna. 

Tutkimusta nopeampaa  

Jo ennen siipikarjarehutehtaan käynnistymistä marraskuussa 2013 Atria-Chick aloitti hankkeen kauran käytön lisäämisestä broilerien ruokinnassa.  

– Tarkoituksena oli korvata kuoritulla kauralla varsinkin tiloilla käytettävää kokojyvävehnää. Kauran viljely on näillä korkeuksilla varmempaa. Selvitimme kuoritun kauran ravintoainekoostumusta sekä vaikutuksia broilerien kasvuun ja lihan laatuun, taustoittaa siipikarjarehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala.  

Käytännön syistä kuoritusta kaurasta ei tullut kokojyvävehnän korvaajaa, vaan soijan tehokas vähentäjä ja siipikarjarehutehtaan suurin raaka-aine. Lisäksi kaurankuoresta tuli merkittävä biopolttoaine maatiloille ja lämpölaitoksille.  

– A-Rehu on Suomen suurin yksittäinen kaurankäyttäjä, Rauhala jatkaa. 

Viljelypinta-ala moninkertaistunut 

Atria sekä A-Rehu ovat tehneet merkittävää työtä kotimaisen rehuherneen viljelyn lisäämisessä. Aloitimme rehuherneen käytön broilerin rehuissa vuonna 2015. Tätä ennen herneen vuosittainen viljelypinta-ala oli noin 5 000 hehtaaria, kun tänä vuonna se on 44 000 hehtaaria. Rehuherne tuo toivottua vaihtelua viljelykiertoon, parantaa maan rakennetta, sitoo typpeä maaperään ja vähentää lannoitteiden käyttöä. 

– Väitän, että ilman atrialaista broilerintuotantoa ja omaa rehuteollisuutta rehuherneen viljely olisi edelleen paljon vähäisempää ja soijan käyttö suurempaa. Suuri merkitys on ollut myös uusilla rehuhernelajikkeilla, painottaa Rauhala. 

Vuoden 2021 katovuosi näkyy soijarouheen ja herneen käytössä satokautena 2021–2022. Jouduimme tuomaan muun muassa maissia turvataksemme raaka-aineiden riittävyyden. 

Rehuherneen viljely lähti käyntiin vuonna 2015. Sitä ennen oli viljelty oikeastaan vain ruokahernettä. Lähde: Luke Tilastotietokanta  

Vähemmän soijaa 

SBYM-hankkeen mukaan broilerin rehussa käytettiin 17 prosenttia soijarouhetta koko Suomessa vuonna 2018. Atrialaisen broilerin rehussa soijaa on tänä päivänä enää alle yhdeksän prosenttia, eli viidessä vuodessa määrä on puolittunut ja vähenee edelleen. Tämän on mahdollistanut pitkäjänteinen työ omassa rehutuotannossamme.  

– Kansainvälisesti katsottuna Atria on todellinen kummajainen, mitä broilerin ruokintaan tulee. Yksistään jo kuoritun kauran käyttö aiheuttaa suurta ihmetystä jopa ruotsalaisissa kollegoissa, Rauhala tähdentää. 

Soijaa käytetään muissa Pohjoismaissa 20–25 prosenttia rehustuksesta ja Keski-Euroopassa 25–30 prosenttia.  

– Olisi erittäin mielenkiitoista tietää, mikä atrialaisen broilerintuotannon globaali lajikatovaikutus on nyt vuoteen 2018 verrattuna. Loogisesti ajateltuna sen täytyy olla huomattavasti pienempi, Rauhala pohtii. 

Kirjoittajat:

Rehujen tuotekehitys

Rauhala Anne

040 708 8699

Kehityspäällikkö, siipikarjanrehut

Kommunikationschef

Kaski Laura

050 436 6713