Pankki vieraana tilallasi

08.03.2019 14:25

Kysyimme Rabobank Netherlandin maatalousliiketoiminnan johtaja Ruud Huirnelta maatalouden lainoista, riskeistä ja tulevaisuudesta Alankomaissa.

Miten tilojen rahoitus toimii Alankomaissa?

Kun maatalousyrittäjä haluaa tehdä sijoituksen tai olemassa oleva laina päättyy, hän käy pankissa esittelemässä sijoitussuunnitelman, jossa sijoitus kuvataan ja perustellaan tarkasti. Lisäksi haluamme nähdä sijoitusta koskevan rahoitusanalyysin, jossa näkyvät kassavirta tai likviditeetti, vakavaraisuusvaikutukset sekä riskit todennäköisimmässä ja pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Jos sijoitukseen vaaditaan iso rahasumma, maatalousyrittäjän tukena on usein hänen kirjanpitäjänsä.  

Pankkimme arvioi ja tarkistaa tiedot sekä keskustelee asiasta maatalousyrittäjän kanssa. Muodollinen päätös toimitetaan niin kutsutulle lainatoimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Menettelyn laajuus vaihtelee sijoitettavan summan sekä maatalousyrittäjän toiminnan laajuuden ja vakauden mukaan.  Tarkistamme myös, onko yrittäjälle myönnetty vaadittavat luvat ja tuotanto-oikeudet sekä sen, onko laina tarpeeksi suuri niiden ostamista tai vuokraamista varten. 

Kuka tiloja rahoittaa?

Tavallisesti pankki. Meidän pankkimme markkinaosuus on noin 85 prosenttia. On harvinaista, että maatalousyrittäjä lainaa rahaa muualta kuin pankista. Paitsi perhetiloilla luonnollisesti lainataan myös perheenjäseniltä.

huirne1.jpg

Huirne osallistui Atrian Liha-akatemiaan Oulussa 7.-8. helmikuuta 2019.

Mikä on normaali laina-aika?

Laina-aika vaihtelee varallisuuden lajista riippuen. Työpääomalle se on tavallisesti yksi vuosi, maa-alueille 20–30 vuotta, kalustolle seitsemän vuotta ja rakennuksille 15–20 vuotta. 

Mitä maatalouslainojen vakuutena käytetään?

Kassavirta-analyysi on tärkein, toisena tulee maatalousyrittäjän todistettu kyvykkyys johtajana tai ammatinharjoittajana ja kolmantena vakuus. Vakuus on yleensä maan arvo. Käytämme melko varovaisia lukuja maan arvon määrittelyssä. Arvo on korkeintaan 70 prosenttia myyntihinnasta kyseisellä alueella, kun vertailukohteena ovat maa-alueet, joilla on sama maaperätyyppi. 

Millä tasolla korot liikkuvat?

Korot ovat melko matalat ja vakaat. 

Minkälainen rooli valtiolla on lainatoiminnassa?

Ei minkäänlaista roolia. Paitsi poikkeustapauksissa, kuten nuorten maatalousyrittäjien ja kestävien sijoituksien kanssa (valtion tietynmittainen takuuohjelma, yhdenmukainen EU:n järjestelmien kanssa). 

Miten tilan kelpoisuus arvioidaan?

Jos ajanjakson kassavirta on positiivinen ja maatalousyrittäjän motivaatio kohdillaan, me myönnämme lainan.

Isojen maatalousyrittäjien, joiden lainasummat ovat yli kaksi miljoonaa euroa, luona tehdään vuotuinen tarkastus: käynti tilalla ja kaikkien tietojen päivitys. Pienten maatalousyrittäjien luona käymme 3–4 vuoden välein ja silloin, kun yrittäjä haluaa tehdä lisäinvestointeja.

Kutsumme yrittäjät noin kerran vuodessa pankkitapaamiseen. Lisäksi lähes kaikki maatalousyrittäjät käyttävät Rabobank-sovellustamme, jolla he voivat soittaa taikka lähettää verkkoviestejä tai sähköpostia tilinhoitajalle. Toimitamme maatalousyrittäjille myös tietoa sopivista aiheista, kuten tärkeistä uutisista ja tutkimuksista. Maatalousyrittäjä tunnistautuu sovelluksessa (PIN-koodi, sormenjälki, kasvojentunnistus), joten tiedämme tarkalleen, kuka hän on ja mitä tietoja hän haluaa. 

Mitä rahoittaja toivoo yrittäjältä ennen sijoitusta ja sen jälkeen?

Toivomme yrittäjälle menestystä ja sijoitukselle kannattavuutta.


Onko lihataloilla osuutta maatilalainoista? Mitä pankki odottaa lihataloilta? 

Teurastamot eivät vielä toistaiseksi osallistu tilojen lainaustoimintaan. Työstämme parastaikaa ”toimitusketjurahoitusta”, mutta se ei ole vielä käytössä. 

Teurastamot ovat yleensä melko suuria ja pääomavaltaisia, joten ne toimivat pankkiyhteenliittymien kanssa. Rahoitamme myös teurastamoja sekä Alankomaissa että kansainvälisesti. 

Mitkä ovat maatalousrahoituksen tämänhetkiset riskit asteikolla 1–10 ja niiden syyt?

Kolme suurinta riskiä ovat: 

  1. Geopolitiikka, joka vaikuttaa kansainväliseen kauppaan (rehun osto/tuonti, lihan myynti/vienti).
  2. Eläin- ja kasvisairaudet, kuten afrikkalainen sikarutto.
  3. Alan yhteiskunnallinen hyväksyntä maassamme ja tuotantolupa: lantatuotanto, rehukomponenttien tuonti trooppisilta alueilta, maiseman laatu, pöly- ja hajuongelmat, eläinten hyvinvointi, teurastamo-olosuhteisiin liittyvät ongelmat (piilokamerat), päästöjen hiilidioksidiekvivalentti ja niin edelleen.

Kuvaile tulevaisuuden lihantuottaja kolmella sanalla.

Tulevaisuuden lihantuottaja tuottaa vihreästi (energianeutraali, kiertotalous) terveellistä tuotetta (terveet eläimet, terveellinen liha – ei jäämiä) ja on itsekin hyvinvoiva (hyvät olosuhteet sekä yrittäjällä että eläimillä). 

Millainen on sika-alan tulevaisuus?

Jos ala ja maatalousyrittäjät (ainakin Alankomaissa) onnistuvat yllä kuvatun muutoksen toteuttamisessa, tulevaisuus on valoisa. 

 

Kuka?

Rabobank Netherlandin maatalousliiketoiminnan johtaja Ruud Huirne valmistui Wageningenin yliopiston maataloustieteen laitokselta ja suoritti siellä tohtorin tutkinnon. Vuodesta 1999 vuoteen 2012 hän toimi maatilahallinnon professorina.

Liityttyään Rabobankiin vuonna 2012 hän toimi useissa tehtävissä, kuten elintarvike- ja maatalousosaston johtajana. Siellä hän vastasi lainoista alankomaalaisille maanviljelijöille ja maataloustuotantolaitoksille. Nyt hän vastaa Rabobankin maailmanlaajuisesta elintarvike- ja maatalousstrategiasta.