Luonnonvarakeskuksen ja Nautasuomen uusi Rehuvara-hanke on käynnistynyt Pohjois-Pohjanmaalla. Rehuvara-hankkeen ydintavoitteena on edistää nautakarjatilojen rehuntuotantoa tuottamalla tietoa nurmen uudistamisesta ja rehukasvivalikoiman monipuolistamisen mahdollisuuksista muuttuvassa ilmastossa. Tavoitteena on tuottaa tietoa rehuntuotantoon liittyvistä keinoista, jotka auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja tuotannon ympäristövaikutusten pienentämisessä. Hankkeessa keskitytään erityisesti nurmen uudistamisen tehostamiseen kokoviljasäilörehua hyödyntämällä ja yksivuotisten palkokasvien viljelyn edistämiseen. Lisäksi hanke tuottaa tietoa uusista, potentiaalisista rehukasveista.

Hankkeen toiminta jakaantuu neljään työpakettiin, jotka ovat:

1) Palkoviljaseokset nurmen uudistuksessa ja kokoviljasäilörehun raaka-aineena
2) Uusien rehukasvien mahdollisuudet
3) Yksivuotisten säilörehujen optimoitu hyödyntäminen käytännön viljelyssä
4) Tiedotus

Hankealueena on Pohjois-Pohjanmaan maakunta, ja hanketta toteutetaan ajalla 1.1.2021 – 31.12.2022.

Rehuvara-hanke pureutuu monipuolisella tavalla tarkastelemaan kokoviljasäilörehujen etuja nautatilojen näkökulmista

Rehuntuotannossa, kuten muussakin tuotannossa, ilmastomuutoksen odotettavissa olevien etujen maksimointi ja haittojen minimointi edellyttää sopeutumistoimia. Keskeisintä on löytää muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa parhaiten menestyvät kasvilajit ja –lajikkeet kullekin alueelle. Pohjois-Pohjanmaalla nautakarjatalous on perinteisesti ollut alueen maatalouden yksi kulmakivi ja nurmeen perustuva rehuntuotanto sopii hyvin alueelle. Monivuotisten nurmirehujen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös yksivuotisia rehukasveja mm. rehuksi, nurmien uudistamiseen ja lannanlevitysalaksi. Nurmen uudistaminen tapahtuu yleisesti suojaviljan kautta. Suojaviljan korjuu leikkuupuimalla on yleinen tapa nautakarjatiloilla, mutta korjuu kokoviljasäilörehuksi voi olla puintia parempi vaihtoehto aikaisemman korjuuajankohtansa vuoksi. Viljakasvuston korjuu kokoviljasäilörehuksi saattaa tuoda myös kustannustehokkuutta rehuntuotantoon johtuen korkeasta satotasosta kertakorjuulla (Lötjönen ym. 2020). Kokoviljasäilörehujen etuna on myös se, että korjuu voidaan tehdä nurmirehun korjuuseen tarkoitetulla kalustolla. Lisäksi kokoviljasäilörehun käyttö tuo joustavuutta sadonkorjuuseen, koska sen korjuu ajoittuu tyypillisesti eri ajankohtaan kuin nurmisäilörehun teko ja viljan puinti. Kokoviljasäilörehun tuotanto on nautatilan kannalta myös riskinhallintaa, ja sen käyttöön varautuminen parantaa tilojen riskinsietokykyä. Viileän ja sateisen kasvukauden aikana kaikki viljalajikkeet eivät välttämättä edes ehdi puintikuntoon. Tällöin sato on pelastettavissa säilörehuksi korjaamalla. Maatiloilla voi olla kokoviljasäilörehua tätä kautta myös ilman ennakkosuunnitelmaa.

Tule mukaan Rehuvaran pienryhmätoimintaan!

Rehuvara-hanke käynnistää pienryhmätoimintansa syyskesällä 2021 (koronatilanne huomioiden). Rehuvaran pienryhmätoiminta tarjoaa uusia käytännönläheisiä näkökulmia yksivuotisten säilörehujen viljelyn optimointiin ja tarkastelee yksivuotisten säilörehujen mahdollisuuksista erilaisilla nautakarjatiloilla. Tavoitteena on lisätä viljelijöiden osaamista yksivuotisten säilörehujen viljelyssä ja niiden hyödyntämisessä osana nautojen ruokintaa.

Pienryhmätoimintaa toteutetaan vuosina 2021–2022, ja ryhmiä pyritään järjestämään kaksi kappaletta eri osiin hankealuetta ja ryhmät kokoontuvat noin kolme kertaa hankeaikana.

Lähde mukaan joukkoomme ja ilmoittaudu mukaan pienryhmätoimintaan jättämällä yhteystietosi tänne: https://www.lyyti.in/rehuvara