Parempi perintö

Humalajärven sukutilalla pyritään toimimaan niin, että tila jää perintönä seuraavalle sukupolvelle aina vähän parempana kuin millaisena sen itse sai. Samasta syystä myös vastuullisuus on omistajille tärkeää – sillä turvataan toiminnan jatkuvuus. 
 
Maidontuottajat ja maatalous ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, ympäristöongelmien ratkaisuissa ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä. Humalajärven tilalla tiedostetaan tämä vastuu, ja kehitystoimia tehdään systemaattisesti. 

– Käytämme muun muassa Valion CARBO®-hiilijalanjälkilaskelmaa ja ProAgrian energialaskelmaa kehityksemme seurantaan. Tulosten pohjalta teemme erilaisia toimia, kuten vähennämme päästöjä, kasvatamme hiilinieluja, huolehdimme maaperästä ja parannamme lehmiemme oloja, Humalajärven emäntä Heidi Hakkarainen ja isäntä Pekka Torppa kertovat. 

Laskelmista tilalliset ovat saaneet mielenkiintoista tietoa sekä varmuutta jatkaa perusteellista tekemistä. 

– On ollut mukava huomata, että energiatehokkuus on meillä todella hyvällä mallilla, ja myös hiilijalanjälkemme, joka vuonna 2022 oli 1,31 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti, on pienempi kuin suomalaistiloilla keskimäärin. Nyt meillä on takana haasteellinen vuosi, eivätkä tulokset varmasti ole yhtä hyvät kuin aikaisempina huippuvuosina. Mutta suunta on oikea, ja sillä jatketaan, Hakkarainen toteaa.  

Pieteetillä tekeminen palkitsee 

Humalajärven maitotilalla eläinten hyvinvointi on yksi keskeisimmistä vastuullisuuden osatekijöistä. Lehmät ovat kuin perheenjäseniä, joita kohdellaan inhimillisesti. Ja tämä näkyy myös hyvinä tuloksina. Tila palkittiin helmikuussa Atrian Liha-Akatemiassa alhaisen kuolleisuuden ja erittäin hyvin kasvaneiden vasikoiden ansiosta.  

– Akatemiapalkinto tuli meille täytenä yllätyksenä. Uskomme, että nyt tulleet onnistumiset ovat tulosta pitkän aikavälin hyvästä työstä. Vähäiseen kuolleisuuteen on varmasti osaltaan vaikuttanut se, ettei tilallemme tule eläimiä eikä juuri ihmisiäkään ulkopuolelta. Elämme hyvin suljetussa kuplassa, jossa pöpöt eivät liiku, isäntäpari pohtii. 

Vasikoiden kokoon taas vaikuttaa liharotuisen sonnin käyttö, mutta myös lämmin hoito ja tarkka ruokinta. 

– Pidämme huolta, että vasikat saavat mahdollisimman pian syntymän jälkeen vähintään 21 Brix-arvoista ternimaitoa, ja että ne juovat sitä niin paljon kuin suinkin jaksavat. Vasikat viettävät emänsä täysihoidossa keskimäärin neljä vuorokautta, jonka jälkeen ne siirtyvät pahnakuivitettuun ryhmäkarsinaan ja juottoautomaattiruokintaan. Kahden viikon ikäisinä vasikat syövät jo startti-maitojuomarehua 12 litraa päivässä. Lisäksi vasikat saavat vapaasti täysrehua ja säilörehua. Lehmävasikoita juotamme kolmen kuukauden ikäisiksi, Hakkarainen kertoo. 

Yhteistyössä entistä parempaa maitoa 

Julkisessa keskustelussa eläinperäiset tuotteet, maito mukaan lukien, ovat saaneet osakseen laajaa kritiikkiä nimenomaan ympäristövastuun näkökulmasta. Tämä herättää Humalajärven tilalla ristiriitaisia tunteita. 

– Kaikkien meidän pitää huolehtia ympäristöstä ja ymmärtää, että uuden tiedon valossa meidän on muutettava tottumuksiamme ja elintapojamme. Mielestäni syyttävää sormea ei voi kuitenkaan osoittaa vain meihin tilallisiin, sillä vastuullisuus on niin monen asian summa. Ylikuluttaminen ei ole missään asiassa järkevää, oli sitten kyse maidosta, lihasta, vaatteista tai mistä tahansa, Hakkarainen muistuttaa. 

Maitotilojen määrän laskiessa, oman yhteisön tuki on entistäkin tärkeämpää. Atria saakin kiitosta vastuullisuustyöstään. 

– Mielestämme Atria tekee paljon hyvää työtä alan vastuullisuuden parantamiseksi. 

Kasvisten käytön lisäämien on varmasti terveyden ja kestävyyden kannalta oikea suunta, mutta uskomme, että puhtaalla kotimaisella maidon ja lihan tuotannolla on tulevaisuudessa vahva paikkansa suomalaisessa ruokaketjussa. Hyvä ruoka on lähellä tuotettua, eettistä, turvallista ja puhdasta. Kun jatkamme yhdessä hyvää työtä, niin tuotamme entistä vastuullisempaa maitoa, jota ihmiset haluavat ostaa.

Humalajärven tila

Paikkakunta: Toivakka 
Yrittäjät: Pekka Torppa ja Heidi Hakkarainen 
Tuotantosuunta: Maitotila 
Eläimiä: 132 josta 74 lypsylehmiä 
Perustusvuosi: 1697 
Muuta: Lapset Juho, sekä Heikki ja Kalle, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa jatkaa sukutilan isäntinä vanhempiensa jälkeen. 

Humalajärven tilan vastuullisuuden kulmakivet

• Eläinten hyvinvointi ja pitkäikäisyys 
• Aurinkopaneelit, maalämpö ja hake energiamuotoina 
• Polttoaineen käyttö minimaalista 
• Kiertoviljelysuunnitelma maaperän hyvinvoinniksi 
• Satoisat pitkäiäiset nurmilajikkeet 
• Tehokas rehuntuotanto, ylijäämä myydään eteenpäin 
• Koneiden ja rakennusten pitkästä käyttöajasta huolehtiminen 
• Metsää hiilinieluna 

Kirjoittaja

Viivi Tervonen
Kind Company