Igloon kasvuaika on Suomessa viljeltyjen muiden lajikkeiden kaltainen, se ei eroa muista lajikkeista kasvuajan suhteen.
Igloon satotaso on hyvin korkea. Kokonaissato jää vain muutaman prosenttiyksikön virallisten kokeiden kaikista satoisimmista, uudemmista syysvehnistä. II-vyöhykkeen kokeissa Igloo on ollut markkinoilla olevien lajikkeiden selkeä ykkönen. Karkeiden kivennäismaiden kokeissa Igloon sato on kärkikastissa ylittäen yli 8000 kg/ha. Igloon hehtolitrapaino (77,0 kg) on käytännön viljelyssä riittävällä tasolla. Koetulos on hieman keskimääräistä matalampi. Igloon jyvä on keskikokoinen ja valkuaispitoisuus korkeasta sadosta johtuen hieman keskimääräistä alhaisempi – joskin asiaan voi vaikuttaa sopivalla viljelytekniikalla, kuten typpilannoituksen määrällä ja mahdollisella jakamisella. Sakoluku (337) normaaliin korjuuaikaan on korkea.
Igloon korsi on erittäin jämäkkä ja lyhyt, reilu 60 cm – vertaa esim. SW Magnifik 80 cm ja Ceylon 67 cm. Virallisten lajikekokeiden koesarjassa lakoa ei ollut esiintynyt v. 2022 mennessä lainkaan. Kokeiden 2016–2023 arvo on 1,8 %. Lyhyet lajikkeet ovat usein luonnostaan poudanarkoja, mutta syysviljojen osalta asia ei ole niin kriittinen kuin kevätviljoilla. Syysviljat pääsevät hyödyntämään kevätkosteuden jyväluvun määräytymisvaiheessa tehokkaasti.
Mahdollisimman hyvä talvenkestävyys on Suomen oloissa ehdottomasti tärkeimpiä, ellei tärkein yksittäinen syysviljalajikkeen ominaisuus. Igloo ruotsalaisena lajikkeena on jalostettu asia huomioiden. Talvituhoa on virallisissa kokeissa esiintynyt alle 10 %.
Igloolla on esiintynyt vain minimaalisesti härmää virallisissa lajikekokeissa. Ruskearuosteen esiintymistä on hyvä tarkkailla. Lehtilaikkutauteja Igloolla on esiintynyt keskimääräistä vähemmän.
Igloo sopii koko syysvehnän viljelyalueelle. Parhaat koeruutusadot on saatu karkeilla kivennäismailla.
Igloo sopii sekä mylly- että rehuvehnäksi.
Lantmännen Agro