Toimiva rehustus vaatii jatkuvaa seurantaa

Syöntiä kannattaa välikasvatuksessa seurata ja dokumentoida varsinkin porsaan elinkaaren vaikeimpina päivinä: heti vieroituksen jälkeen ja kolmannella viikolla, jolloin emältä saadut vasta-aineet ovat heikentyneet. Silloin syntyy parasta dataa rehukehityksen tarpeisiin. 

Välitysporsaita myyvän emakkotilan kokonaisrehukustannus koostuu 35–45-prosenttisesti välikasvatuksessa syödyistä porsaiden rehuista, rehukomponenteista riippuen.  

Rehuihin, rehuseoksiin tai rehukäyriin tehtävien muutosten seuranta on emakkoruokinnassa yksinkertaista, koska emakkojen tuotannonseurantaohjelmat ovat laajassa käytössä. Saatavista raporteista ja niiden pohjalta tehtävistä lisäanalyyseistä on mahdollista seurata, miten ruokinnalliset muutokset ovat vaikuttaneet. 

Välikasvatusosastojen osalta seurannan tilanne on toinen. Arvion mukaan vain 25 prosenttia tiloista laskee jollain tavoin vieroitusryhmän tuotantotuloksia myyntiin saakka.  

Sekä asiakkaan että rehun myyjän kannalta hyvin toimiva rehustus vaatisi kuitenkin jatkuvaa rehujen toimivuuden ja tuotos-panossuhteen seurantaa. Laskennan voi tehdä joko tuotannonseurantaohjelmilla (PigVision tai CloudFarm) tai Excel-laskelmalla.  

Pelkkä kasvunopeuden seuranta ei riitä, vaan käytetyt rehut tulisi kohdistaa laskennassa oikeille porsaille. Välikasvatustuotantoseurannan tavoitteena tulisi aina olla luotettava tiedon saanti rehunkulutuksesta ja tuotetun välitysporsaan rehun kokonaiskustannuksesta.  

Tuotannonseurannan mittareiden avulla pohjustetaan eri kasvuvaiheissa käytettyjen rehuseosten ravintoainepitoisuuksien ja raaka-ainepohjan muutoksia. Eri rehuseosten vaihtoajat ja rehujen syöntimäärät eri vaiheissa vaikuttavat rehustuksen kehitystyöhön.  

Tavoitteena tasakokoisuus 

Välikasvatuksen tuotantotulosten seuranta on tarkinta silloin, kun vieroituspaino on todellinen eli kaikki vieroitettavat porsaat punnitaan.  

Usein alhainen päiväkasvu on seurausta vieroituksessa nuorempien tai pienimpien porsaiden heikosta kasvusta. Painoero suurenee, mikäli nuorimpien porsaiden kehitystahtia ei huomioida niiden rehustuksessa.  

Vieroituksen nuorimmat ja pienimmät porsaat tulisi erottaa omiin karsinoihin, ja ensimmäisen rehun käyttöaikaa olisi pidennettävä. Koneellinen ruokinta ei aina mahdollista tätä, vaan rehuseosten vaihdossa joudutaan tyytymään kompromissiin pienimpien porsaiden kustannuksella. 

Suurimmat kasvuparannukset välikasvatuksessa saadaan usein nimenomaan keskittymällä vieroitettavien porsaiden tasakokoisuuteen. Porsaan menestymiseen välikasvatuksessa vaikuttaa yllättävän moni asia jo emakon tiineydestä alkaen, muun muassa emakoiden rokotusohjelmat, porsaiden syntymäpaino, porsituksen kesto, ternimaidon saanti, maidontuotannon kehittyminen ja imevien porsaiden siirtelyn minimoiminen.  

Rehukehitystä haastaviin jaksoihin 

Haasteellisimmat vaiheet porsaiden syönnin kehityksessä ovat heti vieroituksen jälkeiset päivät ja kolmas vieroituksen jälkeinen viikko. Ensimmäisellä viikolla porsaalle usein vaihtuvat sekä kaverit, koti että ravinnonlähde. Kolmannella viikolla porsaan emältä saamat vasta-aineet ovat heikentyneet ja sen on selvittävä omillaan.  Silloin riski sonnan löysyyteen, syönnin huononemiseen tai häiriökäyttäytymiseen on olemassa.  

Ruokinnan ja olosuhdehallinnan avulla näitä haastekohtia pyritään helpottamaan. Rehukehityksen näkökulmasta rehun syönnin seurantaa ja sen dokumentointia tulisikin nimenomaan siirtää tilalla olevaan haasteellisimpaan jaksoon.  

Mitä muutoksia syönnissä tapahtuu, missä vaiheessa ja mille osuudelle porsaista? Tämä vaatii karsina- tai venttiilikohtaista syönnin seurantaa ja dokumentointia, joka usein tarkoittaa käsityötä.  

Tarkasta myös veden laatu 

Välikasvatusporsas on huomattavasti herkempi rehuhygienian muutoksille kuin vanhempi sika. Syöntiongelmia selvitettäessä on käytävä läpi sekä komponenttihygienia (rehusiilot), sekoitussäiliöhygienia (säiliöiden pesu ja mahdollinen jäämärehun osuus), putkistohygienia (putkistolinjojen pesu, käsittelyt) että kaukalohygienia (oikea rehumäärä).  

Myös juomaveden ja rehulaitteistoihin käytettävän veden laatu eri vuodenaikoina on pidettävä säännöllisesti tarkastuslistalla. 

Tavoitearvot:

• Kasvu- ja rehunkäyttötuloksia analysoitaessa tulisi vertailla samalla tavalla laskettuja tuloksia. Tavoitearvot asetetaan aina vieroitus- ja myyntipainon mukaisesti.   
• Esimerkiksi rehuyhdistelmällä (starter-rehu, vieroitustäysrehu, oma komponenttiseos/seokset), 7,5 kilon vieroituspainolla ja 30 kilon myyntipainolla tavoitteena tulisi olla: 
  • Päiväkasvu yli 460 g/pv 
  • Kuolleisuus (ei sisällä lopetettuja tyriä) alle 2 % 
  • Rehuhyötysuhde, ry/kg alle 1,65 

Rehustus sikatilat

Kirmanen Soile

050 307 6481

Myyntipäällikkö