Oikeaa tutkimusta omille pelloille
Vaikka oma rehuvilja ei ole broileritilalle aivan välttämätöntä, tilan peltojen viljely ja maan kasvukunnosta huolehtiminen on Jaakko Kankaalle itsestään selvää. Nevalan tila on Carbon Action -pilottitila. Tutkimukseen osallistuminen on opettanut, että peltoviljelyn kehitys ei ole pikajuoksua.
Maan kasvukunnon säilyttäminen yli sukupolvien on pitkän aikajänteen asia. Sen tietää myös Jaakko Kangas, Lapualla sijaitsevan Nevalan tilan isäntä neljännessä polvessa. Tilan broilerikasvattamossa kasvaa 36 000 untuvikkoa, jotka tuottavat maan kasvukunnolle hyvää lannoitetta ja syövät omasta pellosta saatua vehnää. Ilmastonmuutos ja agronomiopintoihin liittyneet maatalous- ja ympäristöteknologian opinnot saivat Jaakon tuntemaan entistä vahvempaa tarvetta pitää maan kasvukunnosta huolta.
– Se on myös bisneksen kannalta oleellinen juttu. Maaperän multavuuden kehittämisessä ei kuitenkaan puhuta viiden vuoden vaan monen kymmenen vuoden asioista.
Opinnoista saatu teoreettinen tieto ja mahdollisuus oikean tutkimuksen saamiseen omille pelloille innosti Jaakon lähtemään vuonna 2019 mukaan myös Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeeseen. Tilan koelohkon mittauspisteistä ja tehdyistä laskennoista on jo neljän vuoden ajan saatu tietoa maaperän ominaisuuksista. Multavuutta on hankeaikana pyritty parantamaan käyttämällä italianraiheinää kerääjäkasvina ohran ja kauran alla.
– Kunnon tuloksia alkaa vasta tulla, kun hankeaika loppuu, mutta mittareita on tullut seurattua netistä: käyn pellolla katsomassa, miltä maaperä näyttää esimerkiksi silloin, kun kosteutta on mittareiden mukaan sopivasti. Nyt vasta alkaa ymmärtää, miten monimutkaisista jutuista on kyse ja mikä vaikuttaa mihinkin. Se saa kyseenalaistamaan vanhat tottumukset, Jaakko pohtii.
Hankkeen innoittamana tilalla on kokeiltu kerääjäkasveja myös koelohkon ulkopuolella. Maan muokkaustakin on kevennetty hankkeen myötä. Täyskäännöstä ei ole tehty missään.
– Raiheinän kohdalla on pitänyt miettiä rikkakasviriskiä, joten en ole laittanut sitä vehnälle, mutta valkoapilaa olen kokeillut kerääjäkasvina rypsin ja syysvehnän alla jo kolme vuotta. Oma tuntuma on, että maan rakenne on vähän parantunut.
Tällä kaudella Jaakko aikoo viljellä vehnän lisäksi ohraa, kauraa ja hernettä. Herne myydään A-Rehulle viljelysopimuksella ja viljoistakin on alustavasti sovittu A-Rehun kanssa. Puinneissa ja kylvössä apuna on Jaakon isä, mutta Jaakon alle kouluikäisistä lapsistakin löytyy jo ainakin yksi innokas ”konemies”.
Nevalan tila
Omistajat: Jaakko ja Anna Kangas
Tuotantosuunta: Broilerituotanto alkanut vuonna 1990, sukupolvenvaihdos vuonna 2015
Peltoala: noin 90 hehtaaria
Tärkein oppi: ”Mittaamista tarvitaan lisää ja se pitää tehdä kunnolla, ettei jää markkinamiesten lupausten armoille.”