KWS Mistral

KWS Mistral on päätyypin kevätvehnä. Se on päivän Demonstrantia aikaisempi. KWS Mistral erottuu edukseen satoisuudellaan, hyvällä laonkestävyydellään sekä korkealla hehtolitranpainollaan ja yli 40 gramman tuhannen jyvän painollaan.

KWS Mistral oli mukana Yara Kotkaniemen lannoituskokeissa kasvukaudella 2017. Koetulosten perusteella KWS Mistralin lannoitukseen kannattaa panostaa, jotta lajikkeen parhaat puolet eli suuri sato ja vaatimukset täyttävä valkuaispitoisuus saadaan esille. Riittävällä typpilannoituksella hehtaarisato nousi yli 8 000 kilon ja valkuaispitoisuus lisääntyi runsaalla yhdellä %-yksiköllä.

KWS Mistral luokitellaan Saksassa A-vehnäksi eli myllyvehnäksi. Huippusatojen taustalla on kaksi tekijää, kasvuston suuri jyvämäärä pinta-alayksikköä kohden sekä suuri jyväkoko.

KWS Mistralin lannoituksella varmennetaan mahdollisimman suuri jyväluvun kehittyminen, kasvinsuojelulla ja korrensäätelyllä puolestaan iso jyväkoko.

Alkuperä ja lajikeoikeudet

Saksalainen, jalostaja KWS LOCHOW GMBH. Edustaja Suomessa Lantmännen Feed Oy.

Kasvuaika

Päätyypin kevätvehnä, kaksi päivää Amarettoa aikaisempi.

Sato

KWS Mistral erottuu muista lajikkeista satoisuudellaan. Se on ollut lajikekokeissa 9% Amarettoa satoisampi.

KWS Mistralin tuhannen jyvän ja hehtolitran painot ovat huippuluokkaa. Lajikkeen valkuaispitoisuus on hieman keskimääräistä pienempi, jos typpilannoitusta ei optimoida KWS Mistralille. Lajike luokitellaan Saksassa laadultaan A-tyypin vehnäksi (hyvä myllyvehnä).

Korsi

Erittäin korrenluja lajike, vaikka korren pituus on keskimääräistä pidempi.

Taudinkestävyys

Tautien torjunnassa on tarkkailtava viime vuosina yleistynyttä keltaruostetta ja tähkä on syytä suojata ruskolaikulta.

Viljelyohje

Kylvötiheys 650-700 itävää jyvää neliölle.

Typpilannoitus savimaalla 160 kg/ha mieluummin jakamalla. Kylvön yhteydessä annetaan 120 kg ja pintalevityksenä 40 kg. Lannoitustaso on säädettävä maalajin ja kokemusten mukaan.

Kasvunsääteeksi CCC tai vastaava rikkakasviruiskutuksen yhteydessä. Toinen kasvunsääde voi olla tarpeen ennen tähkälle tuloa sopivalla valmisteella. Kasvitautiruiskutus antaa parhaan vasteen, kun se tehdään heti tähkimisen jälkeen. Varmista hyvä teho ruskolaikkuun ja ruosteisiin.

Lajikevertailu, kevätvehnä

Lajike

Koe kpl

Sato kg/ha

Kasvuaika, pv

Lako-%

Pituus cm

Tjp g

Hlp kg

Valk. %

Sakoluku 1

Calispero

7

6 769

107,0

8,2

89,8

38,3

77,6

12,9

269,9

KWS Mistral

34

6 538

106,4

5,4

84,1

42,2

80,4

12,7

213,6

Sibelius

19

6 503

108,3

7,7

82,1

42,4

78,9

13,1

257,2

Licamero

14

6 370

107,8

4,8

84,4

44,2

78,6

12,9

192,9

Amaretto

58

6 310

108,2

7,1

89,8

39,0

78,5

12,1

240,6

SW11145

21

6 185

104,9

0,0

85,4

39,9

76,8

12,7

238,8

Demonstrant       

38

6 104

107,1

1,2

85,6

36,3

78,6

12,9

273,0

Jaarli

13

5 968

105,2

3,7

84,3

42,5

80,7

13,4

244,3

Helmi

12

5 798

100,5

5,6

83,4

36,8

76,5

13,8

227,4

Kreivi

13

5 723

105,7

4,6

83,3

36,2

77,7

13,1

299,8

Iisakki

12

5 709

99,6

0,0

85,3

40,8

77,9

14,2

236,0

Anniina

3

5 206

99,9

0,6

85,6

35,1

78,5

15,2

223,5

Lähde: Viralliset lajikekokeet 2012 - 2019, kevätvehnä, px.luke.fi