Älä unohda hiveniä!

Monet pohtivat, kuinka tulevaisuuden viljelyn kannattavuus saadaan taattua. Osa aikoo panostaa vain parhaimpiin lohkoihin, toiset lisäävät palkokasvialaa ja kolmannet käyttävät vähemmän ostolannoitteita. 

Hyviä keinoja pienentää kustannustasoa on, mutta saadakseen kaiken irti kalliista lannoitteista, tarvitaan rinnalle tasapainoinen ja harkittu kasvinsuojelu sekä hivenlannoitus kokonaisuuden tasapainottamiseksi. Väärässä paikassa tehty säästö voi kostautua muualla.

LAADUKKAAT HIVENET TESTISSÄ

Puskan tilalla Ilmajoella selvitettiin Valkuaista pellosta ja Itua ja vastetta -hankkeen yhteispilotissa viljojen tautitorjunnan sekä hivenlannoituksen vaikutusta ohran satoon ja laatuun. Kokeessa oli mukana A-Rehun tuotevalikoimasta löytyviä Tracegrow:n hivenlannoitustuotteita. Kokeen hivenlannoitteet olivat ZM, joka sisältää sinkkiä, mangaania sekä rikkiä ja ZMC, joka sisältää edellä mainittujen lisäksi kuparia. ZM ja ZMC ovat sulfaattipohjaisia tuotteita, joilla voidaan olettaa olevan luontaisesti homeiden kasvua hillitseviä ominaisuuksia, toisin kuin perinteisemmillä kelaattipohjaisilla tuotteilla. Suuriosa viljojen kasvitaudeista on nimenomaan homesienien aiheuttamia, jolloin niiden hillitseminen ehkäisee myös tautien esiintyvyyttä. Mikäli kemiallisia tautitorjunta-aineita pystytään edes osittainen korvaamaan yllä mainittujen tuotteiden tyyppisillä ratkaisuilla, sillä on suora viljelykustannuksia alentava vaikutus ja myös ympäristökestävyyden näkökulmasta positiivista vaikutusta. Tässä kokeessa haluttiin sato- ja laatuvaikutusten lisäksi hakea ensikosketusta myös tämän tyyppiseen näkökulmaan. 

Kuva 1. Koekaistat puitiin koeruutupuimurilla, samalla saatiin kokeen laatunäytteet. 

PARAS SATO HIVENIEN JA TAUTITORJUNNAN YHDISTELMÄLLÄ

Kokeessa testattiin molempia hivenlannoitteita ilman, että tautitorjuntaan yhdistettynä ja kokeen kontrolleina toimivat koekaistat, jotka eivät saaneet hivenlannoitusta lainkaan. Hivenlehtilannoitteet levitettiin kertakäsittelynä rikkatorjunnan yhteydessä ja käyttömäärä oli 2 l/ha. Tautitorjuntavaikutusta tavoiteltaessa käsittelyn uusiminen säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kahden viikon välein, olisi todennäköisesti paras toimintatapa, mutta tässä kokeessa kasvustot saivat vain yhden käsittelyn. 

Kasvitautien etenemistä tarkkailtiin ruuduilta, jotka eivät olleet saaneet kasvitautitorjuntaa. Maitotuleentumisvaiheessa lohkolla esiintyi lähinnä ohran rengaslaikkua, joka viihtyi hyvin kasvukauden kosteissa olosuhteissa. Rengaslaikku oli edennyt voimakkaassa tautipaineessa kaikissa käsittelyissä, mutta ZMC-käsitellyllä koealueella rengaslaikun lehtiä peittävä pinta-ala oli pienempi kuin käsittelemättömällä alalla. 

Kuva 2. Kokeen kaavakuva. Koelohko oli noin 20 ha kokoinen pelto, joka keskelle perustettiin 28 m leveitä koekaistoja

Kokonaisuudessa koelohko tuotti hyvän sadon, mutta paras tulos saavutettiin ZMC:n ja tautiaineen yhdistelmällä, kun taas huonoin sato oli kontrollikaistalla, joka ei saanut hiveniä tai tautiainetta. Satoero näiden kahden välillä oli noin 1200 kg/ha. Hivenlannoitusta selvemmin satotasoon vaikutti tautiruiskutus, sillä jokainen tautiaineella käsitelty koekaista tuotti paremman sadon kuin kaistat, jotka eivät saaneet tautiainetta. Tautiaineen käytön vaikutus satoon vaihteli 500–1000 kg/ha välillä. Myös pelkissä hivenkäsittelyissä ZMC erottui edukseen. 

HIVENLANNOITUKSELLA KORKEAMPAA LAATUA

Laadullisesti käsittelyjen välillä selvimmät erot olivat hehtolitrapainoissa. Kontrollikaistoilla hehtolitrapainot olivat matalimpia eikä tautiaineen käytöllä yksistään ollut merkitystä lopputulokseen, jonka voi havaita kokeen kahden kontrollikäsittelyn samankaltaisista tuloksista laatuominaisuuksien osalta. Pelkillä hivenillä oli taas selkeä vaikutus sekä jyväkokoon, että hehtolitrapainoon sekä ilman, että tautiaineen kanssa. Valkuaispitoisuudella oli yhteys tautiaineen käyttöön, ja siten myös valkuaissatoon.  

Kokeen perusteella viljan laatu hyötyi selkeästi hivenlannoitteiden käytöstä. Käytettävällä hivenlannoitustuotteella on merkitystä ja sen valintaan kannattaa käyttää aikaa omien peltojen ominaisuuksia pohtien. Tässä kokeessa käytetyt tuotteet olivat yhtä ravinnetta lukuun ottamatta identtiset, mutta toisella saavutettiin parempi satotaso ja toisella piirun verran parempi laatu. Tämä osaltaan tukee sitä, kuinka muovailtavia kasvustot ovat ja toisaalta kuinka tärkeää on käyttää se pieni hetki valinnan tekemiseen. Sopivan tuotteen valinnan saa tarkimmin osumaan nappiin investoimalla muutamiin ajatuksella kerättyihin kasvustonäytteisiin, joista Megalab-analyysillä saa selville tarkasti mitä ravinteita kasvustosta uupuu. Monipuolisten tuotteiden hyödyntäminen taas poistaa vikavalinnan mahdollisuutta, mutta voi olla taas kalliimpi vaihtoehto, jos kaikille ravinteille ei olekaan tarvetta. Lisäksi on muistettava, ettei millään hivenlannoitustuotteella pysty korjaamaan viljelyn perusongelmia, kuten happamuutta, kosteustilannetta tai pääravinteiden epätasapainoa. On myös hyvä pitää kiinni oikea-aikaisesta levityksestä, sillä jos tuotteita käyttää väärässä kohtaa, niistä ei juuri lisäarvoa ole. 

Kirjoittajat

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Kehityspäällikkö, kasvinviljely. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet

Atria Nauta -hankkeet

Ilkka Jaakko

050 524 3695

jaakko.ilkka@atria.com

Asiantuntija, hankkeet. Optipalko, Optinurmi ja Itua ja Vastetta -hankkeet

Tutustu vape-hankkeeseen