Pilottitilojen satoa: Teholaidunkausi 2019

Vehkaojan tila sijaitsee Seinäjoella ja tilaa hoitavat Heikki ja Susanna Vehkaoja poikansa Juho Vehkaojan kanssa. Koko tila on luomussa ja päätuotantosuuntana pihvivasikoiden tuotanto, sekä risteytystä että puhdasrotuisia anguksia. Tuottava nautatilan nurmi-hanke toteutti kesällä 2019 yhteistyössä tilan kanssa teholaidunnuspilotin. Vehkaojan tilalla oli kokonaisuudessaan kuusi laidunryhmää, joista yksi valittiin pilotointiin testaamaan tehokasta laidunkiertoa. Valittu ryhmä laidunsi myös lohkoa, jossa oli koko laidunkauden testissä Gallagher Tumble Wheels-laidunpyörät. Vehkaojan tila on panostanut laidunnukseen ja sen oikeaoppiseen toteuttamiseen jo ennen kesän 2019 pilotointia. Kaikki tilan laidunalueet on aidattu High Tensile-kestoaidoilla ja kaikilla laidunryhmillä on toteutettu jo vuosien ajan lohkosyöttöä. Vuosien saatossa lohkojen koko on jatkuvasti pienentynyt ja syöttölohkojen määrä lisääntynyt, lohkosyötöstä saatujen hyvien kokemusten siivittämänä. Laidunkauden tavoitteena tilalla on minimoida lisäruokinta emoille ja tavoitella ensisijaisesti hyvälaatuista laidunnurmea ja panostaa sen riittävyyteen koko laidunkauden läpi hyvien laidunnuskäytäntöjen kautta. Vehkaojan tilan kokonaislaidunpinta-ala on noin 80 ha.

Laiduntamisen tehokkuutta arvioitaessa tarvitaan tietoa satotasosta ja käytetystä laidunpinta-alasta, mahdollisesta lisäruokinnasta ja tietysti laiduntavan ryhmän koosta ja eläinten syöntikyvystä. Laitumien satotason arvioiminen on haastava tehtävä ja se on yksinkertaisinta laskea eläinten oletetun syöntikyvyn kautta. Eläinten syöntikykyä arvioitaessa voidaan käyttää hyväksi tutkimuksissa havaittua kaavaa: eläinten maksimisyöntikyky (kg ka) /vrk = 2,2 % eläimen elopainosta. Kun toteutetaan hyvää laidunkiertoa, voi hyvillä mielin todeta, että nurmi on todennäköisesti aina niin laadukasta, että eläimet pyrkivät syömään sitä mahdollisimman paljon. Jos taas kunnollista laidunkiertoa ei ole, on syytä epäillä, että kaava ei päde osittain huonolaatuisen laidunnurmen takia. Tästä syystä laidunten satotasoja arvioitaessa pitäisikin huomioida esimerkiksi laidunkauden aikaiset kuntoluokkien muutokset tai vasikan kasvut, jotta saataisiin hyvä tuntuma eläinten todennäköisimpään syöntimäärään. Vehkaojan tilan tapauksessa satotaso perustuu eläinten oletettuun maksimi syöntimäärään, hyvän laidunkierron toteutuksen periaatteella.

Eläinten syönnin laskenta: Tilan emojen keskimääräinen koko on noin 700 kg. Kuiva-aine syönti laskettiin eläinten elopainon mukaan, jolloin keskimääräinen emo syö päivässä 15,4 kg ka laidunnurmea. Tämän päälle huomioitiin vasikan syömää laidunta 1 kg ka/vrk. Hiehojen syönti: 450 kg painoinen eläin = 9,9 kg ka/vrk. Sonnit emojen syöntimäärän mukaan. Laskenta päätettiin vasikoiden vieroitukseen, vaikka emot jatkoivatkin laidunkautta vieroituksen jälkeen.

image3pe6m.png

 

Vehkaojan laidunalueiden tuotantoluvut valituissa neljässä laidunryhmässä, jotka nimetty kesän astutussonnien mukaan.

Sonni

Obelix

Mörssäri

Preacher

Nemo

Eläinmäärä enimmillään

26 emoa

26 vasikkaa

22 emoa

22 vasikka

26 emoa

27 vasikkaa

30 lehmää

29 vasikkaa

Laidunnustapa

Teholaidunnus

Lohkosyöttö

Lohkosyöttö

Isohkot lohkot

Syöttökierroksia kpl/laidunkausi

4

4

3

3

Ryhmän laidunala keskimäärin per laidunkierros ha

8,8

10,3

14,2

17,5

Keskimääräinen laidunpinta-ala ha/emo/laidunkausi

0,33

0,44

0,54

0,58

Syöttölohkot kpl/laidunkausi

(keskimääräinen syöttölohkon koko ha / laidunkausi)

117

(0,29)

29

(1,4)

25

(1,74)

29

(1,81)

Eläinten siirtotiheys keskimäärin

Kerran päivässä

3,5 päivän välein

3,9 päivän välein

3,8 päivän välein

Laidunkauden pituus vrk vieroitukseen saakka

118 vrk

117 vrk

118 vrk

117 vrk

Ryhmän keskimääräinen laidunnurmentarve kg ka/vrk

443

377

442

508

Ryhmän karkearehun tarve laidunkaudella kg ka

52300

44100

52200

59400

Lisäruokinta laidunkaudella vrk

10 vrk

16 vrk

21 vrk

6 vrk

Ryhmän laidunnurmentarve laidunkaudella - lisäruokinta

47900

38000

42900

56400

Laidunnurmen osuus laidunkauden karkearehuruokinnasta %

92 %

86 %

82 %

95 %

Laitumien keskisatotaso kg ka/ha

5400

3700

3000

3200

Vasikoiden keskimääräinen kasvu laidunkaudella g/vrk

1359

1349

1277

1249

Obelixin teholaidunnusryhmä koostui puhdasrotuisista anguksista. Ryhmän emojen ikäjakauma ja vasikoiden sukupuolijakauma oli tasainen. Ryhmä laidunsi koko laidunkauden käytännössä tilan parhailla laidunlohkoilla, jotta teholaidunnuspilotin avulla olisi saatu luotua positiivinen lähtökohta laidunten hyvälle satopotentiaalille ja siten hyvä esimerkki hyvin hoidettujen laidunten täydestä tuotantopotentiaalista. Tumble wheel-lohkoksi haluttiin valita tasamuotoinen ja hyväkuntoinen laidun. Ryhmä laidunsi käyttämäänsä alaa siten, että syöttölohkoa vaihdettiin päivittäin ja syöttölohkon koko mitoitettiin riittämään noin vuorokaudeksi. Keskimääräinen syöttölohkon koko tälle ryhmälle oli noin 0,29 ha ja käytettävissä oleva laidunala per emo oli 0,33 ha. Ryhmä sai lisäruokintaa laidunkauden aikana vain 10 vrk, ja se annettiin kierrosta erikseen valitulla hehtaarin kokoisella lohkolla. Laitumilla tuotettu nurmi täytti yli 90 % ryhmän laidunkauden aikaisesta karkearehutarpeesta.

Vaikka kulunut kesä oli Vehkaojan tilalla kuiva, erityisesti heinäkuussa, laiduntamisen tulokset teholaidunnussuunnitelman mukaan toteutettuina olivat erittäin hyvät. Laitumet tuottivat noin 5000 kuiva-ainekilo/ha satotason, joka on noin kaksinkertainen tulos verrattuna valtakunnallisten luomulaidunten satotasoon nähden (2500 kg ka/ha). Tulos oli myös huomattavasti parempi muiden laidunryhmien keskisatotasoihin nähden, jotka pyörivät ryhmästä riippuen 3000-3700 kuiva-ainekilo/ha välillä. Hyvien satotulosten lisäksi, ryhmän vasikat kasvoivat kaikista tilan laidunryhmistä eniten ja ryhmän yksi sonnivasikka tuotti keskimäärin 31 € ja lehmävasikka 26 € enemmän rahaa vasikasta saatavana hintana verrattuna muiden laidunryhmien vasikoihin nähden, siitä huolimatta, että eläimet olivat tässä ryhmässä puhdasrotuisia.  

imagexfm4.png

Mörssärin ryhmän emot olivat pääsääntöisesti angus-hereford risteytyksiä ja vasikoiden isänä oli angus. Sukupuolijakauma ja emojen ikäjakauma oli tasainen. Mörssärin ryhmän vasikat kasvoivat toiseksi eniten tilan laidunryhmistä ja tulokseen vaikutti osittain eläinten perimä. Mörssärin ryhmän laidunkauden aloitus oli todella haastava. Ryhmä muodostui kahden eri laidunryhmän emoista, jotka yhdistettiin yhdeksi ryhmäksi tämän kauden ajalle. Vasta perustettua laidunta oli 10,8 ha ryhmän käytössä olleesta laidunalasta. Osa ryhmän laitumista oli myös keskimääräistä heikompikuntoisia. Laitumien keskisatotaso oli noin 3600 kg ka/ha, joka oli kuitenkin valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella. Tulosta selittää hyvin todennäköisesti laidunten hyvät hoito- ja kiertokäytännöt, joita toteutetaan tilan kaikille laidunryhmille, vaikka vain yksi ryhmä olikin valittuna erityiseen teholaidunnustarkkailuun. Ryhmän keskimääräinen syöttölohkon koko oli noin 1,4 ha ja eläimiä siirrettiin keskimäärin 3,5 vrk välein. Lisäruokintaa piti antaa 16 vrk laidunkauden aikana. Pinta-ala emoa kohti oli tällä ryhmällä 0,44 ha.

Preacherin ryhmä koostui vanhoista emoista, jotka olivat sekä risteytyksiä, että puhdasrotuisia. Isäsonni ryhmän vasikoilla oli Limousin ja vasikoiden sukupuolijakauma oli tasainen. Ryhmä liikkui tilan heikoimmilla laidunlohkoilla. Osa lohkoista oli hyvin kivisiä ja osa normaalina vuonna helposti kosteudesta kärsiviä. Uudisalaa ryhmän laitumista oli noin 2,7 ha. Ryhmä sai laidunkauden aikana eniten lisäruokintaa, 21 vrk, kaikista tilan laidunryhmistä. Keskimääräinen laidunlohkon koko tälle ryhmälle oli noin 1,7 ha ja eläimiä siirrettiin noin neljän päivän välein syöttölohkolta toiselle.

Nemon ryhmän emoista yli puolet olivat kerran poikineita ja ryhmässä oli jonkin verran risteytysemoja mukana. Vasikat olivat angus-sonnin jälkeläisiä. Vasikoiden sukupuolijakauma oli tasainen. Nemon ryhmä oli laidunryhmistä kaikista suurin ja koska se sisälsi huomattavan suuren määrän nuoria emoja, jotka kasvoivat vielä itsekin, nurmen kulutus oli suuri. Tämä laidunryhmä oli jatkuvasti tuontiveden varassa, muilla ryhmillä vesi oli pääosin tarjolla vesijohdon tai vesiletku+uimurikärryn kautta. Ryhmä laidunsi osittain erittäin huonotuottoisilla laitumilla ja osittain erittäin hyvillä.

Tumble Wheel-lohkon laidunkausi 2019

image0rgyo.png

Kesäkuun alkupuolella yhdellä tilan laidunpelloista otettiin käyttöön Gallagher Tumble Wheelsit eli suomalaisittain laidunpyörät, jotka toimivat kaista-aitaratkaisuna. Laidunpyörien käyttöä ja laidunkierron onnistumista seurattiin ja dokumentoitiin läpi laidunkauden. Voit lukea kesän aikaisia kokemuksia laidunpyörien käytöstä ”Laidunpyörät pyörimään!” blogitekstistä. Alumiinista valmistettujen laidunpyörien tarkoituksena on saada siirrettyä kaistalankaa ilman, että tarvitsee yksitellen nostaa aitatolppia maasta, mutta myös huolehtia mahdollisimman vähätöisesti syödyn alueen aitaamisesta pois eläinten ulottuvilta.

imageur6zn.png

 

Eläimiä siirrettiin Tumble Wheel-lohkolla vähintään kerran päivässä, toisinaan kahdestikin. Eläimet laidunsivat kahden aitalinjan välissä ja kun eläimille avattiin uutta kaistaa syötäväksi, perässä suljettiin saman verran jo laidunnettua alaa, niin ettei eläimet päässeet takaisin jo laidunnetulle alueelle ja vältettiin ylilaidunnus. Syöttökaista mitoitettiin siten, että siinä riitti syötävää noin vuorokaudeksi ilman ylilaidunnuksen puolelle menoa (sängen jättökorkeus yli 8 cm, 20 % hylkylaikkuja pitää jäädä jäljelle). Syöttökaistat olivat siis eri kokoisia eri syöttökierroksittain. Kiinteä vesipiste sijaitsi testilohkon keskellä ja eläimille rakennettiin sinne kevyiden aitatolppien avulla käyntimahdollisuus syöttölohkolta. Aikaa päivittäiseen syöttölohkon vaihtamiseen kului enintään puoli tuntia kerrallaan.

Laidunpyörälohkon satotasoksi tuli noin 5000 kg ka/ha kokonaisuudessaan, joka on noin kaksinkertainen tulos luomulaidunten valtakunnalliseen keskiarvoon nähden. Käyttökokemukset tilalla olivat enimmäkseen positiivisia ja yhteenvetona voi todeta, että mikäli tilalta löytyy suhteellisen säännönmukaisia laidunlohkoja, joilla on tarkoitus toteuttaa tehokasta laidunkiertoa, laidunpyörät ovat varteenotettava vaihtoehto. Laidunpyörien käyttö antoi rohkaisevan esimerkin laiduntamisesta tehokkaimmillaan, mutta ovat hyödyttömät, mikäli laidunkierron säntilliseen toteuttamiseen ei olla valmiita panostamaan. Suomessa laidunten satopotentiaalia hukataan huonojen käytäntöjen takia valtavat määrät. Pelkästään siirtymällä tehokkaampaan laidunkiertoon satotasot on mahdollista tuplata, mikäli lähtötilanteena on ollut jatkuva laidunnus tai vakavat puutteet laidunkierrossa. Toivottavasti Vehkaojalla tehty kova työ luo uskoa omalta osaltaan laiduntamisen potentiaaliin ja innoittaa muitakin nautatiloja mukaan teholaiduntamiseen. Nähtäväksi jää, missä laidunpyörät pyörivät 2020!

Syöttökierros

1. 7.6.-30.6.2019

2. 23.7.-5.8.2019

3. 31.8.-9.9.2019

Pinta-ala

4,1

4,1

4,1

Syöttökierroksen pituus vrk

24

13

10

Eläinmäärä

19 emoa

19 vasikkaa

1 sonni

26 emoa

25 vasikka

1 sonni

26 emoa

25 vasikkaa

1 sonni

Laidunnurmen syönti/vrk kg ka

328

442

442

Laidunnurmen syönti kg ka/kierros

7872

5746

4420

Satotaso kg ka/ha

1900

1400

1100

Satotaso huomioiden hylkylaikut 20 %

2300

1700

1300

Satotaso 2019 kg ka/ha

5300

 

image0q1xq.png

Laidunpyörälohko 4,1 ha

Ensimmäisessä syöttökierroksessa lohko jakaantui 24 erilliseen syöttökaistaan (kuvassa), kun aitalankaa siirrettiin päivittäin. Keskimääräiseksi kaistan kooksi tuli ensimmäisessä syöttökierroksessa 0,17 ha. Toisessa syöttökierroksessa keskimääräinen syöttökaistan koko oli 0,32 ha ja syöttökaistoja oli 13 kpl. Kolmannessa syöttökierroksessa syöttökaistoja oli 10 kpl ja niiden koko oli 0,41 ha.

 

Tahvola Essi

Hanketyöntekijä

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Nurmiasiantuntija, NurmiNauta

 

nurminauta_logot2.JPG