Pilottitilojen satoa: Suojakasvusto kokoviljasäilörehuksi tukee säilörehunurmien korkeaa satotasoa

23.01.2023 09:48

Hyväkuntoisten ja satoisten monivuotisten nurmien perusta luodaan niiden perustamisvaiheessa. Perustamisvuonna määräytyy kasvustojen tiheys ja tulevalle kaudelle lähtökohdat kasvuston satopotentiaalille. Mitä enemmän talvehtimisenergiaa perustamisvuoden kasvustoihin ennättää kertyä, sitä paremmin ne pystyvät tuottamaan satoa seuraavana vuonna ensimmäiseen satoon. Korkea tiheys taas tukee korkeaa laatua ja toimii puskurina talvituhoille. Vaikka tiheyden ja satotason välillä ei välttämättä ole itsestään selvää yhteyttä, hyvällä tiheydellä poistetaan kasvustojen yksittäisten nurmikasvien tarve tuottaa runsaasti versoja täyttämään tyhjää kasvutilaa ja näin saavutetaan versojakaumaan hyvin tasainen ikä. Nurmien suojakasvustoilla voidaan parhaassa tapauksessa tukea hyvien ja satoisten kasvustojen muodostumista tai pahimmillaan pilata ne.

Tuottava nautatilan nurmi -hanke toteutti Pohjois-Pohjanmaan Ruukissa sijaitsevan Suvi ja Juha Moilasen tilan kanssa yhteistyössä nurmien perustamistapa-pilotin, jonka tarkoituksena oli vertailla erilaisia perustamistekniikoiden vaikutuksia nurmen satoisuuteen. Koe perustettiin vuonna 2019 ja sen satoseuranta toteutettiin vuonna 2020. Kokeessa pilotoitiin nurmen perustamista täystiheänä kylvettyyn vehnään (650–700 kpl/m²), 20 % alennetulla (ns. suositus suojaviljan määrä puitavissa kasvustoissa) tiheydellä (520–560 kpl/m²) ja täystiheään viljaan, joka korjattiin kokoviljasäilörehuksi. Muut kuin kokoviljakasvusto puitiin. Kokeen vehnälajikkeena toimi Krabat ja sen alle kylvettiin 25–30 kg/ha monivuotista heinänsiemenseosta

Viljat ovat suojakasveina erilaisia

Eri viljat luovat erilaiset olosuhteet alla kehittyvälle nurmikasvustolle. Suurin olosuhdemuuttuja on valo ja sen pääsy maanrajaan. Auringonsäteily on kasveille välttämätöntä ja mikäli suojakasvusto on liian sankka ja rehevä, valonpuute heikentää alla kehittyviä monivuotisten nurmien versoja ja alentaa niiden tiheyttä. Mieti esimerkiksi pihanurmen päällä jonkin aikaa levännyttä muovipussia tai pressua, jonka keräät pois; alla oleva nurmi, mikäli se on ylipäätänsä hengissä, on hyvin vaaleaa ja se toipuu hyvin hitaasti tai jälkeen jää aukko, jos valoeste on ollut paikallaan tarpeeksi kauan. Aukko kasvaa aikanaan umpeen, mutta etenkin viljellyissä nurmissa aukoilla on tapana täyttyä kaikella ei toivotulla itse satokasvien sijaan.

Hyvältä suojaviljalta edellytetään siis lähtökohtaisesti lujaa kortta, pystyä kasvutapaa, rajoittunutta sivuverson muodostusta ja ihanteellisesti kapeaa lehtirakennetta. Viljoista lajityypillisesti luontaisimmin lähimpänä edellämainittua kuvausta lienee vehnä ja kaksitahoiset ohrat. Viljelytekniikoilla ja täsmällisellä kasvinsuojelulla kyetään luomaan onnistumisen elementit myös epäedullisemmista lähtökohdista. Useiden kaurojen ja monitahoisten rehuohrien haasteena on niiden rehevä kasvutapa, versoutumis- ja lakoontumisherkkyys, mutta lajikkeiden välillä on toki eroja. Harmillisen harvoin suojaviljakasvustojen laji tai lajikevalintaan, kuitenkaan kiinnitetään kunnolla huomiota alle perustettavan nurmen näkökulmasta, vaikka sillä on ehkä arveltua suurempi merkitys nurmien satoisuuteen.

nurminauta-hanke1.pngKuva 1. Pilottikokeen vehnäkasvusto. Vehnä on hyvä vaihtoehto nurmen suojakasviksi, sillä täystiheänäkin viljeltynä alla olevalla kasvustolle pääsee useimmissa tapauksissa riittävästi valoa

nurminauta-hanke2.pngKuva 2. Pilottikokeen vehnäkasvusto. Suoraan ylhäältäpäin katsottuna voidaan huomata, että maanpinta on erotettavissa ja suojaviljalta vaadittavaa väljyyttä on havaittavissa

nurminauta-hanke3.png

Kuva 3. Pilottikokeen yhtenä käsittelynä vehnä korjattiin kokoviljasäilörehuksi heinä-elokuun taitteessa. Alla kasvanut nurmi pääsi hyvissä ajoin kylpemään valoon ja kasvoi pian tiheänä ja rehevänä.

nurminauta-hanke4.png

Kuva 4. Suojaviljat puitiin 24.9.2019

Nurmen perustaminen säilörehuksi korjattavaan suojaviljaan paras vaihtoehto korkeita satoja tavoiteltaessa

Perustamistapakokeen satoseurantaa tehtiin koko vuosi 2020. Kaikki kasvustot lannoitettiin samalla tavalla tyypillisillä lannoitustasoilla joka sadolle erikseen (N100-80–50) ja sadot korjattiin kaikki samoina päivinä. Sadot määritettiin 0,25 m2 satoraamin avulla, jolla otettiin useita otantoja/käsittely ja näytemassoista määritettiin kuiva-ainepitoisuus ja ne punnittiin.

Ensimmäisessä sadossa säilörehuksi korjatun suojaviljan alle perustetun nurmen satotaso oli kaksinkertainen muihin käsittelyihin verrattuna. Toisessa ja kolmannessa sadossa käsittelyiden välillä satoerot olivat maltillisia. Suositusten mukaisen, alennetulla tiheydellä perustetun puitavan suojaviljan alla perustettu nurmi ei tuottanut sen enempää satoa kuin täystiheänä viljellyn vehnän alle perustettu nurmi, päinvastoin se pärjäsi kokeen kasvustoista heikoiten. Suojaviljan alle perustettu nurmi tuotti kaiken kaikkiaan n. 30 % suuremman sadon seuraavaksi parhaimpaan käsittelyyn koko kasvukautta tarkastellen ja sen kokonaissato oli lähellä rajaa, mikä ylipäätänsä on maksimissaan Suomen olosuhteissa mahdollista saavuttaa.

Satotaso kg ka/ha

Täystiheä vilja suojakasvina

Alennettu suojaviljan tiheys

Suojavilja säilörehuksi

1. Sato

2600

2100

5100

2. Sato

4800

3700

4600

3. Sato

2000

2000

2200

Yhteensä

9400

7800

11900

 

Kokeen suurimmat satoerot olivat nähtävissä ensimmäisessä sadossa ja erot tasoittuivat kasvukauden edetessä. Ensimmäisen sadon suuret eroavaisuudet kuvaavat hyvin, kuinka tärkeää on taata riittävät edellytykset onnistuneeseen talvehtimiseen. Tuloksen voidaan tulkita ilmentävän, kuinka iso merkitys valituilla toimintamalleilla voi olla ja se herättää edelleen ajatuksia, kuinka paljon olemassa olevaa potentiaalia jätetään hyödyntämättä. Suojaviljaksi korjatun säilörehun alle perustetulla nurmella oli eniten aikaa esteettömään valonsaantiin ja siitä korjattiin jo perustamisvuonna suojakasvuston korjuun jälkeen yksi pienehkö säilörehusato syyskesällä. Seuraavien satojen pienemmät eroavaisuudet kertovat tarinaa nurmien juostavuudesta ja kompensaatiokyvystä. Nurmet kykenevät paikkaamaan kasvustojen harvuutta, kun jäljelle jääneet yksilöt tekevät enemmän versoja ja kasvavat suuremmiksi. Joustavuudella ja kompensaatiokyvyllä on kuitenkin rajansa. Mikäli tavoitellaan mahdollisimman pitkäikäisiä nurmia korkea lähtökohtainen tiheys on avainasemassa, koska kasvustot harvenevat satovuosien myötä esimerkiksi talvituhojen takia 3-10 % vuosittain riippuen viljeltävästä seoksesta.

 

Kirjoittaja

Tahvola Essi

Atria Nauta -hankkeet

Tahvola Essi

046 921 5544

essi.tahvola@atria.com

Hanketyöntekijä, kasvintuotannon asiantuntija

Lue lisää hankkeesta