Nautatilojen kuivikehuolto

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uusia ratkaisuja nautakasvattamoiden kuivikehuoltoon, jonka epävarmuus johtaa tällä hetkellä korkeisiin kuivituskustannuksiin ja toisaalta ohjaa rakentamista lämpimiin tuotantoympäristöihin.

Jos oljelle ja turpeelle löydetään uskottavia, toimivia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja, tuottajien on mahdollista suunnata uusia rakennusinvestointeja eristämättömiin kasvattamoihin, jotka ovat rakennuskustannuksiltaan lämpimiä kasvattamoja edullisempia sekä useissa tapauksessa parempia eläinten hyvinvoinnin kannalta.

Hanketta toteutetaan ajalla 1.7.2018 – 30.6.2021.

Hanke toteutetaan Luonnonvarakeskuksen ja A-Tuottajien yhteishankkeena ja toiminta-alueena on Pohjois-Pohjanmaa.

Toiminta

Työpaketti 1: Eri biomassojen viljely kuivikkeeksi 

Ruokohelven energiakäytön hiipuessa kasville on pyritty etsimään muita käyttökohteita. Ruokohelven kuivikekäyttö voisi olla nautakarjatiloille kannattava vaihtoehto, sillä sen viljelykustannukset ovat melko pienet, ja vaatimattomana kasvina sen viljely onnistuu myös heikommilla peltolohkoilla.

Yksittäisillä tiloilla onkin ryhdytty kokeilemaan ruokohelven viljelyä ja käyttöä nautojen kuivituksessa. Tässä työpaketissa selvitetään, olisiko Pohjois-Pohjanmaan alueella mahdollisuuksia ruokohelven laajamittaisempaan viljelyyn kuiviketarkoitukseen.

Lisäksi kartoitetaan muita mahdollisia kuiviketarkoitukseen viljeltäviä kasveja ja niiden soveltuvuutta nautatilojen kuivikkeeksi.

Työpaketti 2: Oljen irtosäilöntä ja vararastointi suurissa yksiköissä (matalampi kuiva-ainevaatimus, vähentynyt muovin tarve)

Maatilamittakaavan demonstraatiokokeena selvitetään mahdollisuutta varastoida silppurilla korjattua ja säilöntäaineella säilöttyä olkea siiloissa tai aumoissa, jolloin saavutettaisiin säästöä pyöröpaalaus- ja muovituskustannuksiin.

Menetelmä on ollut alustavassa käytössä yksittäisillä maatiloilla, mutta haasteita on havaittu mm. auman kattamiseen ja säilöntäaineen käyttöön liittyen.

Olki tullee kuitenkin olemaan jatkossakin merkittävä kuivikeratkaisu ja tämä toisi sen käyttöön yhden uuden vaihtoehdon. Irtosäilöntäkoe toteutetaan joko Luke Ruukin toimipisteessä tai kumppanuustilalla.

Työpaketti 3: Nautojen kuivituskokeet eri kuivikevaihtoehdoilla

Kuivikekokeet toteutetaan Luke Ruukin nautakasvattamossa eri kuivikevaihtoehdoilla. Kokeissa vertaillaan erilaisten kuivikevaihtoehtojen (mm. olki, turve, hevosenlanta, puupohjainen biomassa, erilaiset yhdistelmät) soveltuvuutta naudoilla.

Kokeiden aikana mitataan kuivikkeen käyttömääriä ja seurataan eläinten puhtautta, ihovaurioita ja sorkkaterveyttä. Makuualustojen kylmäneristävyyttä talvella seurataan lämpökameroiden avulla. Ympäristömuuttujia (lämpö, kosteus, navettakaasut) mitataan dataloggereilla. Kuivituskokeet toteutetaan vuosien 2018–2021 aikana.

Lisäksi tässä työpaketissa selvitetään teurastamojen lantaisuusaineistojen kautta tilaolosuhteiden vaikutusta eläinten puhtauteen. Työssä pyritään kartoittamaan olemassa olevien, nautojen teurastuksen yhteydessä tehtävien lantaisuusluokitusten yhteys lähtötilalla käytettyihin kuivitusratkaisuihin ja muihin kasvattamo-olosuhteisiin.

Työpaketti 4: Preferenssikokeet naudoilla

Luke Ruukin toimipisteessä tehtävien preferenssikokeiden avulla selvitetään eläinten oma mieltymys käytettävissä oleviin kuivike-vaihtoehtoihin. Preferenssikoe suoritetaan eläinten kasvatusjakson aluksi, jolloin siihen osallistuvat eläimet voidaan ennen varsinaisten kokeiden alkua ryhmitellä neljään 25 eläimen ryhmään.

Eläimille annetaan vapaus valita, mitä kuivikealuetta ne käyttävät. Tällöin voidaan eläinten käyttäytymisseurannan (videointi ja paikannusmenetelmä) avulla määritellä, mikä käytetyistä kuivikevaihtoehdoista on eläimille mieluisin, toiseksi mieluisin ja vähiten mieluisa.

Työpaketti 5: Kuivalannan ravinteiden hyväksikäyttö peltoviljelyssä

Kuivikelannan ravinteiden hyväksikäyttöä selvittävät lannoituskokeet toteutetaan Luken Ruukin koetilalla kaista- ja ruutukokeina. Koekasvina on kevätohra, joka kylvetään samassa yhteydessä perustettavan nurmen suojakasviksi. Nurmen perustaminen samassa yhteydessä on perusteltua, koska kuivikelannan ravinteista suuri osa on hitaasti kasvien käyttöön vapautuvia. Siten lannoituksen mahdollinen jälkivaikutus voidaan todentaa kylvövuotta seuraavan nurmivuoden sadossa.

Kun kokeessa lannoituskäsittelyinä käytetään kuivituskokeesta syntyvää lantaa, ensimmäiset lannoituskokeet voidaan perustaa keväällä 2019, jolloin hankekauden aikana saadaan tulokset sekä viljakokeesta että ensimmäisen nurmivuoden satotulokset.

Toiset lannoituskokeet voidaan perustaa keväällä 2020, jolloin hankekauden aikana raportoidaan viljakokeen tulokset. Ensimmäisen nurmivuoden satotulokset raportoidaan virallisen hankeajan jo päätyttyä vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla.

Työpaketti 6: Tiedon siirto. Teema- ja infopäivät, opintomatkat

Hankkeen alussa kartoitetaan tiloilla vallitsevaa nykytilannetta sekä kuullaan yrittäjien ideoista ja kokemuksista kuivikehuollon järjestämisessä.

Hankealueella järjestetään alueellisia tilaisuuksia, joissa tutkimus ja kehitys, koulutus, neuvonta ja tuottaja kohtaavat ja voivat keskustella ajankohtaisista asioista ja teemoista.

Järjestetään 3-4 opintomatkaa kotimaan kohteisiin (maatalousnäyttelyt ja –messut). Opintomatkojen yhteyteen suunnitellaan tilavierailu- ja muita tutustumiskohteita, jotka palvelevat hankkeen tavoitteita.

Hankkeen tuloksia jalkautetaan viljelijöille hankkeen omien sekä yhteistyöyritysten järjestämien tilaisuuksien kautta. Lisäksi tuloksista tiedottamisessa hyödynnetään muita alueella toimivia Luonnonvarakeskuksen, A-Tuottajien, Oulun Ammattikorkeakoulun ja ProAgria Oulun hallinnoimia hankkeita


hankkeet_vaaka.JPG