Turvepeltotutkimusta Luke Ruukissa

Luke Ruukissa tehdään monipuolista tutkimustyötä Pohjois-Suomen turvepeltojen selvittämiseksi.

Tutkimusta tehdään turvepellolla, jossa turpeen paksuus vaihtelee, ollen toisessa päädyssä vain 15 cm ja toisessa päädyssä 75 cm. Pellolle on annettu kansainvälinen nimi NorPeat, koska Luke Ruukki on mukana myös kansainvälisessä toiminnassa. NorPeat kentällä tutkitaan sekä kasvinhuonekaasupäästöjä, että vesistökuormitusta. Kentällä on säätökastelujärjestelmä.  Kentän reunalle on rakennettu iso (n. 1 ha) vesivarastoallas, johon kerätään lähinnä sulamisvesiä valuma-alueilta. Vesi valuu painovoimaisesti altaasta kentälle.

Kaivo pohjaveden tarkastusta varten

Säätökastelun avulla on tavoitteena pitää NorPeat kentän pohjaveden taso 50 cm:ssä koko kesän ajan. On tutkittu että 30 cm:n pohjavedenpinta olisi tehokas korkeus vähentämään päästöjä, mutta Lukella on päädytty 50 cm:iin muun muassa siksi, että 30 cm:n korkeuden yllä pitämiseksi tarvittaisiin valtavat vesimassat. Veden pintaa ei ole vielä onnistuttu pitämään suunnitellulla tasolla kuivina kausina. Koetta on tehty nyt kahtena kesänä. On tärkeää tutkia miten tämä voisi käytännössä onnistua ja ennen kaikkea kuinka suuri hyöty saadaan päästöihin veden pinnan nostamisella. Myös sitä tutkitaan, että kuinka paljon hyötyä saadaan siitä, että turvepelto saadaan pidettyä osan kesästä märempänä, vaikka tavoitetasoa ei onnistuttaisikaan pitämään koko kesää.

Vesivarastoallas

Luke Ruukki mittaa päästöjä NorPeat kentän lisäksi myös 20:lta lähialueen tilalta ja tilojen tuloksia peilataan NorPeat kentän tuloksiin. Lisäksi Lukella on rinnakkain tutkimukset kivennäis- ja turvepellolle, jossa molemmille lohkoille tehdään samanlaiset toimenpiteet ja näin saadaan selville turve- ja kivennäismaiden päästöjen eroja. Näiden kohteiden lisäksi tutkitaan monia erilaisia turvemaakohteita Pohjois-Pohjanmaalla, mm. käytöstä poistettuja turpeennostoalueita. Uutena asiana on alettu mitata myös maaperän terveyttä, joka sisältyy Euroopan laajuiseen tutkimukseen. Tässä tutkimuksessa lohkoista otetaan maanäytteitä ja niiden pohjalta tehdään alueelliset kriteerit hyvälle maaperälle.

Säätökastelutekniikkaan- /laitteistoihin etsitään myös erilaisia ratkaisuja, jotka toimisivat hyvin ja olisivat helppokäyttöisiä. Mm. pakkanen, tulvat ja maaperän ruoste ovat tuoneet haasteita laitteiston toimintavarmuuteen. Käsin säätäminen on käytännössä liian työlästä, joten tavoitteena on löytää hyvin toimivia automaattisia tekniikoita, jotka olisivat sen hintaisia, että viljelijöiden olisi mahdollista ostaa niitä.

Säätökastelulla voidaan päästövähennysten lisäksi saada merkittäviä hyötyjä kuivina kausina myös kasvin kasvun kannalta. Säätökastelulla voi olla myös positiivisia vaikutuksia siihen, että ruoste ei tuki niin nopeasti putkia. Putket voivat pysyä myös paremmin syvällä, jos pellon pinta pysyy korkeammalla, kun hiili ei kulu niin nopeasti maasta.

Tutkimusasemapäivä 14.8.2024, NorPeat kentän esittelypiste, kentän laidalla.

Luken kaikki tutkimustoiminta pyritään tekemään niin, että saman tyyppinen toiminta olisi mahdollista myös tilatasolla.

On mielenkiintoista kuulla, millaisia tuloksia Ruukista saadaan lähitulevaisuudessa! Vielä ei ole tuloksia kovin paljoa saatavilla, mutta nyt on jo selvästi nähtävissä, että turvemaan ollessa viljalla sekä kasvihuone-, että vesistöpäästöt ovat selvästi korkeammat kuin nurmivuosina. Se havainto on myös tehty, että päästöt ovat suurin piirtein samanlaiset turpeen paksuudesta huolimatta.

Blogi on kirjoitettu tutkija Maarit Liimataisen esityksen pohjalta, Ruukin tutkimusasemapäivässä 14.8.2024