”Pitää olla kannattavia juttuja”

17.11.2022 13:38

atriatuottajat_maaherran_tila.jpg

Tilalla lypsyn ja ruokinnan eri osa-alueet on jo automatisoitu pitkälle. Kehitysideoita tekniikan ja automaation saralla riittää silti sekä navetan että pellon puolelle.

Maaherran tilalla Keiteleellä on paikkoja 70 lypsylehmälle. Lisäksi tilalla kasvaa lähes saman verran nuorta karjaa. Omavaraisuus säilörehun, viljan ja kuivaheinän osalta tarkoittaa, että peltopuolellakin riittää tekemistä. Yrittäjäpari Markku ja Erja Paananen ostivat tilan vuonna 1999, ja vuonna 2014 navetan laajennuksen yhteydessä myös digitalisaatio saapui rytinällä, kun lypsyasema vaihtui robottiin.

– Vanhan navetan päätyseinää siirrettiin 35 metriä. Se mahdollisti lypsyrobotin ja lantarobotin tulon, Markku kertoo.

TEKNOLOGIA-AJATTELUA KOULUNPENKILTÄ

Paanasten poika Sampo on ajanut traktoria pienestä pitäen ja opiskelee parhaillaan agrologiksi Iisalmessa. Valmistumisen jälkeen tarkoitus on jatkaa yrittäjänä kotitilalla.

­– Joka kurssilla mietitään enemmän tai vähemmän teknologiaa. Koulu kannustaa ja tuo tulevaisuuden näkökulmaa hyvin esiin, Sampo kertoo.

Robotin tulon jälkeen tilalla on tapahtunut paljon muutoksia. Lehmien kaulapantojen tunnistimet mittaavat eläinten aktiivisuutta ja mahdollistavat täysin vapaan liikkumisen pihatossa, robotilla sekä erillisruokinnassa ruokintakioskeilla. Robotin keräämien tietojen lisäksi lisävarusteena hankittu vaaka tarkkailee painopoikkeamia, ja pieni laboratorio havaitsee poikkeamat maidossa. Kameroiden avulla voidaan valvoa poikimisia. Vasikoilla on kaulapannat, joiden avulla ne saavat juoma-automaatista säädetyn päivittäisen juomamäärän.

­– Kriittisintä on järjestelmien antama tieto eläimen hyvinvoinnista. Tärkeää on tietenkin myös maitotuotto ja maidon laatu, Markku summaa.

Markku huomauttaa, että eri tilojen käyttämät laitteet, ohjelmat ja automatiikka vaihtelevat, joten osaavan lomittajan löytäminen voi olla haastavaa. Pari päivää ei riitä kaiken oppimiseen. Maaherran tilalla käy tuttu karjanhoitaja, joka osaa.

– Automaatio tuo mukanaan paljon tietoa, mutta ei se ole lisännyt tuskaa, vaan antaa varmuutta, että osaa tehdä oikeita ratkaisuja. Eläimistä pystytään pitämään tosi hyvin huolta.

Markun ja Sampon puheissa vilahtelevat myös märehtimisanturit ja automaattinen mattoruokinta säilörehulle, mutta vielä ei ole niiden aika. Peltopuolella ajatukset ovat tulevaisuuden traktori-investoinnissa, joka mahdollistaisi myös työkoneiden automatisaation.
– Sitä odotellessa vanhoihin koneisiin on asennettu ajo-opastimia, ja esimerkiksi lietevaunussa on valmius määränsäätöautomatiikalle, Sampo kertoo.

Sampolle tulevaisuuden suunta on selvä.

– Tekniikan kehittyessä työ ei vähene, mutta työnkuva muuttuu. Katsotaan, miltä näyttää, kun valmistun.

 

”Tieto on antanut varmuutta, että osaa tehdä oikeita ratkaisuja.”

 

KOLME VINKKIÄ:

  1. Investointien kanssa täytyy pitää maltti mielessä ja tehdä päätös kannattavuuteen perustuen. Jos jokin tekniikka tuntuu liian kalliilta sen hetkiseen tilanteeseen, se on ostettavissa myös puolen vuoden tai vuoden päästä. Jokainen tila on omanlaisensa ja tekee omat ratkaisunsa. Kysy muilta tiloilta kokemuksia eri laitevalmistajien laitteista ja katso, käykö se omaan tilanteeseesi.
  2. Navettainvestointia ja robotin hankintaa pitää miettiä pitkällä tähtäimellä ja selvittää, onko se juuri omalle tilalle se oikea ratkaisu. Aikaa kannattaa varata pari vuotta, sillä esimerkiksi lupaprosessit, laina-asiat sekä peltopinta-alojen ja työvoiman riittävyyden selvittäminen vie oman aikansa.
  3. Automaatiotekniikka kehittyy jatkuvasti, ja uudet ominaisuudet ja palvelut tuovat jatkuvasti uutta eläinkohtaista tietoa. Kriittisintä tietoa on, miten eläin voi, eli miten liikkuu, syö ja tuottaa maitoa. Hyvä, terve lehmä ei tarvitse ylimääräistä vahtimista.

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2022 -lehdestä alkaen sivulta 19