”Olen tykännyt aina kokeilla uutta”
Herralan tilalla kaikki lähtee siitä, että vasikat kasvavat ja voivat hyvin. Siihen tähdätään yhtäältä panostamalla nurmien ja viljan laatuun ja säilyvyyteen, toisaalta sopeuttamalla viljelyä yrittäjäpariskunnan ajankäyttöön ja viljamarkkinoihin.
Vasikkakasvattamo Vimpelissä on yksi osa yrittäjäpari Jouni ja Jenni Herralan kokonaispakettia, johon kuuluu myös rakennus- ja pakkausalan yritys. Jouni vastaa tilan viljelytoiminnasta noin 75 hehtaarilla, josta osa on vuokramaita. Noin 45 hehtaaria on nurmella, sillä nurmen laadusta ja säilörehusta lähtee Jounin mukaan kaikki.
– Pidän nurmessa laatua tärkeämpänä tekijänä kuin sadon määrää. Vasikat kuluttavat säilörehua pienempiä määriä kuin vaikkapa maitokarja, mutta vasikoiden kasvusta ja hyvinvoinnista se tulos tulee.
Jouni puhuu kokemuksesta. Nurmen ja oman viljan laadussa oli aiemmin haasteita laadun ja säilyvyyden suhteen, mutta merkittävää kehitystä on tapahtunut viimeisten neljän vuoden aikana, jona Herralat ovat olleet mukana Tuottava nautatilan nurmi -hankkeessa. Tilalla on myös tehty omia viljelykokeiluja sekä kehitetty Atrian alkutuotannon asiantuntija Essi Tahvolan avulla peltoviljelystrategiaa, joka auttaisi ajankäytön ja resurssien kohdentamisessa.
–Ehkä suurin asia hankkeen myötä on ollut, että rikkakasvustojen ja etenkin juolavehnän merkitys nurmessa on selvinnyt. Nyt seuraamme nurmien kuntoa ja tiedämme, milloin ja miten niitä on uusittava. Nurmirehun sulavuus on saatu paljon paremmalle tolalle ja kylvötiheyteen kiinnitetään parempaa huomiota, Jouni kertaa.
Säilönnässä Herralat kiinnittävät entistä enemmän huomiota satomäärän seurantaan, hygieniaan, tiivistämiseen ja riittävään säilöntäaineen käyttöön.
– Pyritään säilömään vain hyviä nurmia, ja kun rehu on riittävän märkää, se säilyy siilossa varmemmin kuin liian kuiva rehu.
Pellot sopeutuvat vasikoihin
Tilalla paalataan myös paljon kuivaheinää, jota käytettään kuivittamiseen turpeen ohella. Oma kuivike tuo varmuutta huonon turvevuoden varalle.
– Kuivitus on yksi vasikan terveyden kulmakiviä, siitä ei voi lipsua, Jouni sanoo.
Viljakasvien, kuten ohran ja vehnän viljelyn oli tarkoitus loppua viime kaudeksi. Suunnitelma oli, että yrittäjäparin aikapaine helpottaisi, jos keskityttäisiin vain nurmeen.
– Viljakriisin takia suunnitelmaa oli vaihdettava lennosta, ja yritettiin tarkasti suunnitella Essin kanssa, mitä kylvetään, milloin ja miten. Ohraa ja vehnää laitettiin, ja koska nurmen perustamiseen käytettävät herneen siemenet oli jo ostettu, päätettiin kylvää ja puida nekin, Jouni kertoo.
Hätäratkaisu oli onnistunut, eikä viljelystä olla nyt luopumassa. Myös hernesato onnistui, vaikka vastoinkäymisiä tuli ja puinti tuntui Jounista takkuiselta.
– Herne näytti maistuvan vasikoille niin hyvin appeessa, että taidetaan sittenkin laittaa sitä myös tänä kesänä.
”Nurmirehun sulavuus on saatu paljon paremmalle tolalle.”
Kolme vinkkiä:
- Juolavehnä nurmen seassa laskee rehun D-arvoa ja huonontaa sulavuutta. Herralan tilalla juolavehnää torjutaan lopettamalla vanha nurmikasvusto aina glyfosaattikäsittelyllä ennen uuden perustamista.
- Rehun ja viljan laatuun kannattaa panostaa. Laadun paranemisen on huomattu Herralan tilalla parantavan myös satoa ja kokonaiskannattavuutta. Täysrehua vasikoiden appeessa ei saa kuitenkaan liikaa korvata kotoisalla viljalla, ettei kasvuun tule notkahdusta.
- Omia päätöksiä kannattaa välillä haastaa ja omaa toimintaa tutkia kriittisesti. Kokeilemalla ja katsomalla asioita uusin silmiin voi löytää tutuistakin asioista uutta.
Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 1/2023 -lehdestä alkaen sivulta 19