Kilpailuetu on sillä, joka tekee ensimmäisenä – myös vastuullisuusteoissa

Vastuullisuus on asia, jota nykyaikainen elintarvikeyritys ei voi sivuuttaa. Sitä edellyttävät asiakkaat, kuluttajat ja rahoittajat. Kyse onkin siitä, miten vastuullisuustyö saadaan tuottamaan rahaa. 
 
Vastuullisuutta edellytetään koko atrialaisessa tuotantoketjussa. Missään ketjun lenkissä se ei tule ilmaiseksi. 

– Kaiken A ja O on, että vastuullisuus saadaan kaupallistettua, sanoo Atria-konsernin toimitusjohtaja Kai Gyllström. 

Kaupallistaminen edellyttää sitä, että tekee asiat ensimmäisenä. Lisähintaa ei saa se, joka tulee mukaan toisena tai vasta sitten, kun vaatimus on lakisääteinen, hän huomauttaa. 

Gyllström katsoo vastuullisuutta kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen on se, että Atrian on huolehdittava, että sen toiminta täyttää sen sitoumusten ja lainsäädännön vaatimukset. Sitoumuksia ovat esimerkiksi tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet Science Based Targets (SBT) ja energiatehokkuussitoumus. Toisen näkökulman rooli korostuu tulevaisuudessa. Se on vastuullisuus kilpailuetuna. Molemmissa näkökulmissa alkutuotannon merkitys on suuri. 

– Alkutuotanto on keskeisessä roolissa erilaisten lisäarvojen kytkennässä Atrian lopputuotteisiin. Hyviä esimerkkejä tästä ja onnistuneesta kaupallistamisesta ovat tilajäljitettävyys ja antibioottivapaa tuotanto sekä viennissä antibioottivapaan sianlihan menekki Japanissa ja Saksassa. 

Eläinten hyvinvointi ja terveys kiinnostavat kuluttajia, Gyllström muistuttaa. Antibioottivapaus on osoitus näiden toteutumisesta, mutta myös ihmisten terveyden kannalta oleellinen, antibioottiresistenssin muodostumista hillitsevä asia. 

– Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kehittäminen ja avoin tuotantoketju ovat oleellisia Atrialle. 

Tiukat tavoitteet 

Atria-konsernin vastuullisuusohjelma koskee koko arvoketjua ja kaikkia liiketoiminta-alueita, Suomen lisäksi Ruotsia, Tanskaa ja Viroa. SBT-sitoumuksessaan Atria tavoittelee oman toimintansa kasvihuonepäästöjen vähennystä vuoteen 2030 mennessä 42 prosentilla vuoden 2020 päästöjen määrään verrattuna. Sen eteen tehdään töitä pakkauskehityksessä, energiatehokkuushankkeissa ja uusiutuviin energiamuotoihin investoiden.  

Tosiasia kuitenkin on, että valtaosa Atria-konsernin kasvihuonepäästöistä tulee alkutuotannosta. Atrian SBT-sitoumuksessa on tavoitteena päästöjen vähentäminen 20 prosentilla prosessoitua lihatonnia kohti vuoteen 2030 mennessä.  

– Se ei toteudu ilman systemaattista ohjelmaa. Meillä on nyt karkea suunnitelma kehittämistoimista, ja sitä tarkennetaan kevään aikana. 

Edellytys päästöjen vähentämiselle tiloilla on se, että ne pystytään mittaamaan. Laskureita kehitetään: Siipikarjatiloilla mittaus on parhaalla tolalla, nautatilojen Carbo-ympäristölaskurin pilotointi on aloitettu noin 80 tilalla ja sikaketjun pilottitilojen kanssa on kehitetty sikojen vastuullisuusindeksi. 

– Vain ymmärtämällä nykyiset päästötasot ja -lähteet voidaan kehittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Ei pelkkiä päästöjä 

Vastuullisuus yhdistetään usein hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Se sisältää kuitenkin paljon muutakin, Gyllström muistuttaa.  

– Ajattelen, että meillä on myös vastuu kansallisesta huoltovarmuudesta ja omavaraisuusasteesta, ja miksei laajempikin. Meillä on tilaa ja vettä. Kuivuus ei ole vastaava ongelma kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa. Onko Suomen rooli elintarviketuotannossa tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi? 

Yksi vastuullisuuden osa-alue on sosiaalinen vastuu. Ihmisille taataan kunnolliset työolot ja heistä pidetään huolta. Atria ulottaa huolenpitonsa myös tuottajiin. Viime syksynä käynnistyneen Atria 100 Nuorta Tuottajaa -koulutusohjelman tavoitteena on tukea nuorten tuottajien yrittäjyyttä suomalaisen ruoan tuottajina ja auttaa heitä menestymään muuttuvassa toimintaympäristössä. Se on hyödyllistä myös Atrialle: kotimaisen lihantuotannon jatkuminen on sille elintärkeää.

Kansainvälinen osaaja unelmatyössään 

Viime kesänä Atria-konsernin toimitusjohtajana aloittanut Kai Gyllström on pitkän linjan ruokamies niin työelämässä kuin vapaallakin. Hän on antanut laajan kokemuksensa elintarvikealan kansainvälisistä johtotehtävistä nyt Atrian käyttöön. 
 
Kai Gyllström tuli Atria-konsernin johtoon Arlalta, jossa hän työskenteli Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saudi-Arabiassa, viimeisimpänä pestinä toimitusjohtajan tehtävä Arla Ruotsissa. Ennen lähes 15 vuoden Arla-uraansa hän työskenteli Tanskassa Carlsbergilla. Gyllströmillä on kauppatieteiden maisterin tutkinto Hankenilta ja MBA-tutkinto USA:n Thunderbirdista. 

Maito- ja lihatuotteet ovat tärkeitä tuoteryhmiä Suomessa. Kotimainen raaka-aine, tuotantovolyymin hidas sääntelymahdollisuus ja vastuu koko arvoketjusta yhdistävät Atrian ja Arlan liiketoimintaa. Kumppanuus tilojen kanssa on tärkeää. Se tarkoittaa myös kannattavuudesta huolehtimista. 

– Tuilla ei voi maksaa suomalaisten tilojen kannattavuutta. Arvon on synnyttävä ketjussa. 
Gyllström pitää alojen suurimpana erona teollisen tuotannon vaatimaa työmäärää. Kun maito kulkee meijerissä suurelta osin putken sisällä, lihan saaminen ruhosta pakettiin vaatii osaamista. 

Atria pärjää jatkuvan kehittämisen kulttuurilla 

Sota, inflaatio, digitalisaatio ja verkkokaupan vakiintuminen ovat viime vuosien muutoksia, jotka vaikuttavat Atriaan sekä sen asiakkaisiin ja kuluttajiin. Atria pärjää jatkossakin, sillä sen kulttuurissa on jatkuva kehittäminen, Gyllström uskoo. Atrialla uskalletaan investoida, eikä jäädä odottamaan, kunnes tilaisuus on jo mennyt. 

– Meillä on vahva kotimarkkina, ja tunnemme eri liiketoiminta-alueiden asiakkaat ja paikalliset tottumukset. Meidän on viime kädessä voitettava asiakas ja kuluttaja puolellemme. 

Gyllströmistä elintarvikealan kiehtovuus piilee siinä, että ruoalla on keskeinen rooli kaikkien elämässä. Häntä inspiroi Atrian visio johtavana pohjoiseurooppalaisena ruokatalona.  

Gyllström on tehnyt paljon ruokaa lapsesta asti ja hän hoitaa yleensä perheen ruokaostokset ja ruoanlaiton. Yksi hänen bravuureistaan keittiössä ovat hampurilaiset. Hän on tarkka jauhelihan, paistopinnan, juuston, sämpylän ja lisukkeiden kanssa. 

– Kaikkien osasten on oltavat oikeat. Ja lisäksi tulee salainen kastike, jonka reseptiä en paljasta, toimitusjohtaja virnistää.

Kirjoittaja
Hanna Pehkonen
Viestintätoimisto Selander