”Eteenpäin maksuvalmiuden kautta”

Rantaheikkilän tilalla on meneillään muutos välikasvattamon ja lihasikatuotannon yhdistelmästä pelkkään lihasikatuotantoon. Tilan toimintaa helpottaa, kun asioita pystyy mittaamaan ja toimimaan sen mukaan. 

Hannu Heikkilä on hoitanut Rantaheikkilän tilaa jo 20 vuotta isänsä kanssa Kalajoella. Tilalla on kaksi tarkkasilmäistä työntekijää, jotka huolehtivat muun muassa sikalan rutiineista. Hannun tehtäväkenttä on sikalan johtaminen sekä ulkopuolinen sikalatyö, muun muassa teuraiden lastaus. Peltoviljely hoidetaan itse, lietteenlevitys on toki ulkoistettu.  

ENNAKOINTIA, EI TALOUSSOKEUTTA  

Tilan hoidossa Hannu tekee päätöksiä talous ja maksuvalmius edellä. Kannattavuutta hän seuraa tiettyjen asioiden osalta panos-tuotossuhteen kautta per sikaerä tai peltolohko. 

– En laske jatkuvasti koko tilan kannattavuutta, vaan katson, mitkä menoerät pysyvät samoina, ja mitkä ovat tulot ja kustannukset. Niin näkee etukäteen, mihin mennään ja on helpompi reagoida. Jos ei tee maksuvalmiusbudjetointia, voi tulla taloussokeus, Hannu kertoo. 

Taloushallinnon ulkoistaminen on käynyt Hannun mielessä, mutta tarjolle ei vielä ole ollut halutun kaltaista seurantaa. Budjetoinnin haasteena on tietysti sianlihanhinnan ennustaminen.  

– Varsinkin näin tiukassa taloustilanteessa minusta sekin pitäisi nähdä kolme kuukautta eteenpäin, Hannu pohtii. 

Tuotannon kannattavuuden parantamiseen ei kenelläkään ole ”hokkuspokkuskonsteja”. Se on käynyt Hannulle selväksi myös hänen roolissaan Atria Sika -kehitysryhmän puheenjohtajana: Kaiken keskustelun tuottajien ja Atrian välillä pitää pohjautua laskettuun tietoon. Omalla tilallaan hän aikoo panostaa tarkkuuteen jokapäiväisessä tekemisessä.  

– Tarkkuus etenkin teuraiden valinnassa on ainoa keino, jotta varmasti päästään kärkipainoväliin. Siinä ei ole vaihtoehtoja. Samoin rehunhyötysuhteen pitää olla kohdillaan, Hannu sanoo. 

Tilalla talouden tärkeänä tukipilarina on ollut jo 2000-luvun alussa tehty määrätietoinen panostus yhtenäiseen tilusrakenteeseen sekä jatkuva panostus mahdollisimman hyviin viljasatoihin. Aikaa ei mene turhaan maanteillä ajeluun, eikä ostoviljaa ole tarvittu suuria määriä. 

– Vaikka kesän viljasato oli minun aikani huonoin, pyöristettynä 20 % pienempi kuin normaalisti, saimme kuitenkin yli  
4 000 kg/ha. Mutta ei se todellakaan ilmaiseksi tullut ja olosuhteissa oli tuuriakin, Hannu analysoi. 

Etenkin kuivina kesinä saaduista, suhteellisen hyvistä sadoista Hannu kiittää säätösalaojituksen käyttöä sekä useamman tilan yhteisesti omistamaa mangaanimittaria. 

– Rannikolla viljelyn erikoisongelma on mangaanin puutteesta aiheutuvat satotappiot. Nyt panostus pystytään kohdentamaan entistä tarkemmin eikä se mene hukkaan. 

Aiemmat hyvät sadot ovat luoneet taloudelle pohjaa, mutta kokenut sikakasvattaja on myös tullut aikojen saatossa varovaisemmaksi: 

– Nyt on hyvä katsella, mitä tapahtuu, ja keskittyä siihen, että pysyy tilat ja tuotanto kunnossa. Itse hoidetaan oma tontti, mutta tuotannon jatkon kannalta pallo on ruokaketjun muilla osapuolilla. 

”Jos ei seuraa maksuvalmiutta, voi tulla taloussokeus.” 

KOLME VINKKIÄ:

1. Panosta sikalassa siihen, mistä raha tulee. Sikojen myynti oikean painoisina on kannattavuuden kannalta keskeisin asia.
2. Peltojen kasvukunto on tärkeä. Selvitä, onko omassa viljelytoiminnassasi mitattavia asioita, joilla voit edistää satotasoja. Kalajoella 13 tilan yhteinen mangaanimittari on maksanut itsensä moninkertaisesta takaisin, kun ravinne pystytään kohdistamaan oikein ja sen tarve ajoittamaan oikein.  
3. Omien talouslaskelmien tueksi kannattaa aika ajoin pyytää ulkopuolista laskentatukea, vaikkei olisikaan mikään erityinen tilanne päällä tai investointi tulossa. Niin on helpompi tarkistaa, missä mennään, eikä tule yllätyksiä.

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 4/2021 -lehdestä alkaen sivulta 19