Laadukas naudanliha on monen tekijän tulos

Maailman parhaaksi pihviksi valitun, Hautakorven tilalla tuotetun naudanlihan laadun taustalla ovat Esko Hautakorven mukaan tutut suomalaisen lihantuotannon vahvuustekijät. Hän kokeekin, että palkinto myönnettiin samalla suomalaiselle naudanlihantuotannolle ja lihantuottajille.

Karvialainen naudanlihantuottaja Esko Hautakorpi sanoo Maailman paras pihvi -palkinnon lämmittäneen todella paljon.

– Me tiedämme itse tuottavamme täällä pohjoisessa puhdasta ja turvallista lihaa. Se on nyt myös todistetusti maailman parasta, hän iloitsee.

Tilalla tuotettava naudanliha on isännän mukaan monen tekijän summa: hyvä säilörehu, eläinten hyvä hoito ja vähäinen antibioottien käyttö eli lääkintä vain tarpeeseen, puhdas vesi ja puhtaat olot eläimillä. Kaikki siis suomalaisen tuotannon vahvuustekijöitä.

Hautakorpi haluaa jakaa palkinnosta saadun kunnian myös tilalla työskentelevälle karjanhoidon ammattilaiselle, agrologi Marleena Liikalalle. Hän vastaa juottamon ja sen eläinten hoidon lisäksi myös tilan eläin- ja rehuliikenteestä sekä eläinten terveydenhoidosta yhdessä terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa.

– Yhteistyö sujuu Eskon kanssa loistavaksi. Hän on antanut minulle vastuuta ja vapautta hoitaa eläimet parhaalla mahdollisella tavalla ja kokeilla siinä eri ratkaisuja, Liikala kiittelee.

Hän ja Hautakorpi korostavat myös Atria-ketjun ja oman terveydenhuoltoeläinlääkärin merkitystä karjanhoidossa ja eläinten hyvinvoinnissa. Ruokintasuunnitelmat tulevat A-Tuottajilta, samoin sen kautta on voinut osallistua kurssitukseen ja pienryhmien toimintaan.

– Jos on ollut vähänkin kiinnostavaa koulutusta, olen lähtenyt mukaan. Siitä saatavaa uutta tietoa voi viedä suoraan navettaan ja näin välttää urautumista, Liikala korostaa.

Maailman parhaaksi valittu pihvi tulee karvialaisen naudanlihantuottaja Esko Hautakorven tilalta. Naudanlihantuotannosta vastaa Hautakorven lisäksi tilalla työskentelevä karjanhoidon ammattilainen, agrologi Marleena Liikala. Kuivikkeena käytetään tilan omalta suolta nostettua kuiviketurvetta ja sen seassa pahnaa.

Hautakorven maitorotuiset sonnit ruokitaan appeella. Sen perustana on hyvälaatuinen säilörehu ja sitä täydentää ruisvehnä-herneseos, perunarehu sekä väkirehuna naapuritiloilta ostettava tuorevilja.

VÄHITELLEN LAAJENTAEN

Isännyyden siirtyessä Esko Hautakorvelle vuonna 1998 tilalla oli pieni lypsykarja. Tuotannon jatkamiseksi olisi pitänyt laajentaa, mutta se jäi valmiista piirustuksista huolimatta: mielenkiintoa oli ollut jo pikkupojasta lähtien enemmän lihakarjaan.

– Vuonna 2003 rakennettiin tuhannen neliön navettaan tilat 200 sonnille ja vanha lypsykarjanavetta muutettiin aluksi juottamoksi, hän kertaa.

Siitä naudanlihantuotantoa on laajennettu nykyiseen 950 eläimeen ja viiteen kasvattamoon. Samalla peltoalaa on lisätty raivaamalla 200 hehtaaria sekä naapuritiloilta ostamalla että vuokraamalla.

Hautakorven palkitulla maatilalla kasvatetaan maitorotuista lihakarjaa ja risteytyksiä. Hänellä on lisäksi simmentalin emolehmätuotantoa erillisessä yhtiössä.

Maitorotuiset lihanaudat kasvatetaan tilalla ternistä teuraaksi asti. Välillä Hautakorpi luopui juottamosta, mutta seitsemän vuotta sitten se alkoi pyöriä aivan uudella tavalla Marleena Liikalan otettua sen hoitoonsa.

Jenna Hautakorpi saa heti kavereita juottamon vasikoista.

REHU KAIKKEIN TÄRKEIN

Kuuden viikon juottojakson jälkeen vasikat saavat edelleen täysrehua, apetta, viljaa ja heinää. Puolen vuoden ikään mennessä täysrehu, vilja ja heinä putoavat porrastetusti pois, ja vasikat siirtyvät isompien sonnien kiertoon pelkälle appeelle.

Appeen pohjana on säilörehu, sen lisänä ruisvehnä-herneseos ja perunarehu sekä väkirehuna naapuritiloilta ostettava tuorevilja, joka litistetään.

Hyvälaatuinen nurmisäilörehu on Esko Hautakorven mukaan kaiken lihantuotannon perusta, sillä se antaa lihalle aivan oman makunsa. Huonoa laatua ei pysty myöhemmin paikkaamaan muilla tekijöillä.

Rehun laatu korostuu myös siksi, että rehu on tuotannon suurin kustannuserä. Rehualaa tarvitaan 425 hehtaaria, sillä karja syö vuorokaudessa noin 14 000 kiloa säilörehua.

Karjan keskimääräinen päiväkasvu on vuositasolla noin 600 grammaa, mikä on Hautakorvelle riittävä. Kokonaiskuolleisuus on kolmen prosentin pinnassa ja juottamossa 1,2 prosenttia.

Liikalan mukaan juottamoon tulevien vasikoiden hoitoon panostetaan erityisen paljon. A-Tuottajien vasikkavälityksen kautta tulee alkukasvatuksesta kerralla 125 ternivasikkaa jopa sadalta eri tilalta.

– Olosuhteet ovat voineet siis olla niillä hyvinkin erilaiset ja bakteeripaine on todella kova. Huolehtimalla vasikoista alkuun kuin pikkulapsista luodaan pohja hyvälle terveydelle ja tasaiselle kasvulle.

Hautakorven lisäksi tilalla on kolme vakinaista työntekijää, joskin määrä kasvaa sesonkina rehunteossa ja turvesuolla.

Juottamo eli ternivasikoiden kasvattamo on tuttu paikka naudanlihantuottaja Esko Hautakorven lapsille, Jennalle ja Jyrille. Juottamosta ja sen eläinten hoidosta vastaa Marleena.

MAAILMAN PARAS PIHVI:

• Atrian suomalainen nurminaudan ulkofileepihvi valittiin maailman parhaaksi pihviksi arvostetussa World Steak Challenge -kilpailussa.
• Atrian tanskalainen yhteistyökumppani, JN Meat International, osallistui kilpailuun suomalaisella naudanlihalla, ja Atrian pihvi voitti tittelin nyt jo kolmannen perättäisen kerran.
• Maailman paras pihvi on maitorotuisen ayrshiren naudanlihaa Esko Hautakorven tilalta Karviasta Pohjois-Satakunnasta.
• Hautakorpi tuli isännäksi vuonna 1998. Tilalla oli aluksi maidontuotantoa, vuodesta 2003 lähtien vain naudanlihantuotantoa.
• Tuotannossa on noin 950 maitorotuista eläintä ternivasikasta teurasikäiseen nautaan viidessä kasvattamossa. Yrittäjän lisäksi tilalla on kolme palkattua työntekijää.

Lue myös muut atria tuottajat 1/2022 -lehden jutut täältä