”Kiireellisin työ tehdään aina ensin”

Kun kasvinviljelytilan viljelyala kasvaa ja sivutoimikin on hoidettava kunnialla, ei yksi mies kerkeä joka paikkaan. Naapuriavulla ja luottamuksella on iso vaikutus työn mielekkyyteen. 

Timo Hannila on isokyröläinen viljelijä, jolla on 175 hehtaaria peltoja ja vuokramaita Isonkyrön ja Laihian alueilla. Ohran, kauran, syysvehnän ja herneen viljelyn ohella hän hoitaa maatalouksien kirjanpitoa tilitoimisto Finanssila Oy:n alihankkijana sekä itsenäisenä yrittäjänä. Vaikka merkittävä osa tulosta tulee toimistotyöstä, Hannila näkee itsensä päätoimisena viljelijänä. 
– Karsastan sivutoimiviljelijä-nimikettä. Keväästä syksyyn se on aikataulullista sumplimista. Asiakkaiden työt pitää hoitaa ajallaan ja niin myös viljelytoimet. Ei maata kannata eikä pysty viljellä, jos ei ole sisäistä paloa, Hannila sanoo.  

Siinä missä tilitoimiston työt perustuvat työajanseurantaan ja sähköisiin kalenterimerkintöihin, kasvinviljelytilaansa Hannila johtaa omaan ruutupaperikirjanpitoonsa ja muistiinsa luottaen. Vanhemmilta saadut opit ja agrologin koulutus ovat kantaneet vuodesta 1993 lähtien. Lisäksi Hannila on tehnyt jo yli 10 vuotta yhteistyötä läheisen maitotilan yrittäjien, Jari Uiton ja Sari Vallinhovin, kanssa. Viime vuosina myös Hannilan sisko on tullut sesonkiaikoina apuun Timon kiireitä helpottamaan ja töitä opettelemaan.   

– Tilanne on siitä ihanteellinen, että yhteistyö sekä siskon että yhteistyötilan kanssa perustuu luottamukseen. Tiedän, että asiat tulee hoidettua, eikä kukaan kuluta annettuun työhön määräänsä enempää aikaa, Hannila kertoo.  

YHTEISIÄ HANKINTOJA

Hannila on hankkinut maitotilan kanssa muutamia yhteisiä koneita, ja omaakin kalustoa lainaillaan ristiin. Toisinaan tilat ovat tehneet myös yhteistilauksia siemenviljasta, lannoitteista tai kasvinsuojeluaineista, jos asia on tullut sopivasti puheeksi.  

Timo tapaa auttaa Jaria ja Saria viljojen kylvössä, puinnissa ja kuivauksessa, siemenviljan lajittelussa ja peittauksessa sekä rehunajoissa; maitotilalta hän on puolestaan saanut apua esimerkiksi äestykseen ja viljanajoon.  

– Kiireellisin työ tehdään aina ensin, oli se sitten omalla tai toisen tilalla. Joustoa löytyy molemmin puolin, Hannila kertoo toimintaperiaatteesta. 

Vuoden tekemisistä puolin ja toisin tehdään aina yhteenveto, mutta yhdessä on sovittu, ettei pienistä asioista tehdä numeroa.  

– Pitkässä juoksussa tilanne tasaantuu ja yhteistyön edut ovat suuremmat, niin kauan kun kumpikaan ei tunne jäävänsä häviölle, Hannila selittää.  

Viljelytoiminnassaan Hannila pyrkii kohtuullisella panostuksella hyvään tulokseen. Tarkoituksena on myös kokeilla muokkauksen vähentämistä, mikä säästäisi työtä, sekä lisätä syysviljoja työhuippujen tasaamiseksi. Vaikka työ on Hannilasta mukavaa, hän kokee ajoittain liikatyöllistymistä, mikä vaikuttaa myös omaan ja perheen jaksamiseen.  

– Kun työmäärä lisääntyy, on pakko teettää ulkopuolisilla ja oppia luottamaan siihen, että joku toinen voi tehdä saman työn, hän toteaa. Tilan töistä on ulkoistettu muun muassa metsätyöt ja lietteenlevitys sekä viljelysuunnitelmien ja tukihakemusten teko. 

Viljasadostaan Hannila myy noin puolet A-Rehulle Koskenkorvaan ja puolet Altialle. Koskenkorvan viljan vastaanotto on lähellä ja tehtyjen viljelysopimusten ansiosta menekki on varma. 

 – Rehuvehnää tai -hernettä ei varmaan ilman A-Rehun kysyntää olisi tullut viljeltyäkään.

”Yhteistyön edut ovat suuremmat, niin kauan kun kumpikaan ei tunne jäävänsä häviölle.”

KOLME VINKKIÄ: 

1. Tee viljelysopimus, niin saat varmistettua viljan menekin.  
2. Keskity itse päätoimeen, äläkä päästä hommaa leviämään. Opettele luottamaan, että joku toinenkin voi hoitaa homman yhtä hyvin tai jopa paremmin. 
3. Yhteisesti hankitut koneet keventävät tilan investointikustannuksia. Joustoa pitää kuitenkin löytyä molemmilta osapuolilta. Jos haluat hoitaa työt tarkalleen tiettynä ajankohtana, pitää kaluston olla oma. 

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 2/2021 lehdestä alkaen sivulta 19