”Kanoja kannattaa kuunnella”

Aistinvaraisen tiedon avulla broilerikasvattamon ruokinta ja olosuhteet on hienosäädetty huippuunsa. Siitä kertovat hyvät tuotantotulokset – ja kehuttu maku. 

Vain kivenheiton päässä Seinäjoen Ideaparkista sijaitsee Aittomäen tila ja siellä kasvavat 55 000 untuvikkoa. Lauri Hantula on kasvattanut broilereita kotitilallaan jo vuodesta 1986. Tarkka ja intohimoisesti alaan suhtautuva yrittäjä on liikkeellä nöyrällä asenteella: ”Vaikka satoja broilerieriä on mennyt, vieläkin oppii uutta, kun eläinten kanssa toimii.” 

Kokemuksen lisäksi kaikki alasta saatavilla oleva tietotaito hyödynnetään tilalla. ”Ja silloin, kun lauma käyttäytyy poikkeavasti, tapahtuma kirjataan ylös ja siitäkin otetaan opiksi”, Lauri kertoo. Kirjaamalla ja työtä tekemällä opit siirtyvät myös tilan tulevalle polvelle. 

KANAT KOMMUNIKOIVAT 

Pitkän linjan broilerikasvattaja on oppinut, että pelkkiin tietokoneisiin ei voi luottaa, sillä ne eivät tiedä, miten eläin reagoi. Mikään ei korvaa aistinvaraisia havaintoja ja päivittäisiä käyntejä kanalassa: ”Kanat kommunikoivat kasvattajan kanssa. Kun niillä on kaikki hyvin, ne ovat levittäytyneet tasaisesti ja niiden sirkutus on normaalia eikä kirkumista. Ja kun kasvattamossa on itselläkin helppo hengittää, siitä tietää, että laitteet ja luukut on oikein säädetty, ja ilman laatu on tasainen.” Lisäksi Lauri tarkistaa ilmanlaadun joka käynnillä mukanaan kantamalla laitteella. 

Laurin tekemät pienet, suoraan selkärangasta lähtevät säädöt, ovat tuottaneet terveitä lintuja ja hyviä tuotantotuloksia jo pitkään. Aittomäen tilalla miltei joka lintuerälle lisätään pehkuun kuiviketta käsin, jotta jalkapohjat pysyvät kuivina ja terveinä. Kasvatuksen herkässä alkuvaiheessa ilmastointiakin on mahdollista säätää käsivaraisesti, ilman virtauksia. Ylensyömisen riskiä torjutaan tarkistamalla lintujen kasvutilanne käsipuntarilla ja lisäämällä tarvittaessa kokojyväviljan määrää.  

”Hylkäyksiä meillä on vähän ja poistuma pieni. Optimiolosuhteissa heikoimmatkin pääsevät matkaan ja pysyvät mukana,” Lauri kertoo.  

MAKU PALKITSEE 

Parhaan palkinnon työstään Lauri kokee saavansa siitä, että lintujen hyvä vointi ja kasvu heijastuu lihaan ja tuotteisiin asti. ”Tilajäljitettävyysmerkinnän ansiosta on alkanut tulla yhä enemmän yhteydenottoja, joissa kehutaan lihan poikkeuksellisen hyvää makua ja mureutta. Sitäkin on kyselty, milloin lihaa on seuraavan kerran saatavilla ”, Lauri toteaa. Tätäkin makuilmiötä ja sen syitä hän pohtii yhteistyössä Atria Siipi -palvelun kenttäpäällikkö Juha-Petri Jussilan kanssa.  

Hygienia ja puhtaus ovat tilalla puoli ruokaa. Erilliset kanalavaatteet, suojavarusteet ja käsienpesut ovat itsestäänselvyys. Ja kun kasvattamojen ympäristö- ja ulkoalueet pidetään siistinä, luonnon linnut pysyvät poissa. ”En myöskään halua toimintani ärsyttävän ympäristöä, sillä niin metsä vastaa kuin sinne huutaa”, Lauri uskoo. Tilan showroomissa ei ärtyneitä vierailijoita ainakaan ole näkynyt. Jo 20 vuoden ajan (ennen koronaa) lukuisat koululaisryhmät ja päättäjät ovat päässeet seuraamaan kasvattamon ikkunasta avautuvaa lähes hypnoottista näkyä ja kysymään kasvattajalta visaisia kysymyksiä. 

”Kun hoitajan on hyvä hengittää ja kulkea kasvattamossa, kanakin voi hyvin.” 

KOLME FAKTAA:

1. Ylimalkaisuus kostautuu. Jos kasvattamosta lähtiessäsi olet epävarma, tuliko kaikki hoidettua, käänny ja tarkista asia. Kasvatusaika on lyhyt, joten pelivaraa ei ole.
2. Oma kanala pitää tuntea todella hyvin, jotta voi tehdä tarpeellisia muutoksia. Myös toimintatapojen tulee olla selvillä jokaiseen tilanteeseen.
3. Kuuntele lintuja ja seuraa lauman käyttäytymistä kasvattamossa. Oikea ilmanala, oikea ravinto ja pehkun kuivuus ovat broilerikasvattamon tärkeimmät terveys- ja hyvinvointitekijät.

Lue myös muut teemajutut Atria Tuottajat 3/2021 -lehdestä alkaen sivulta 19