Kaikilla on oikeus turvalliseen työhön
02.06.2021 09:53
Voiko ajatus siitä, että eläintenhoitaja voi hyvin, kun eläimet voivat hyvin, johtaa harhaan? Atria Sika tilasi Työtehoseuralta pienimuotoisen työntutkimuksen osana Vapaaporsituksella parempaa hyvinvointia -kehittämishanketta.
Maatalous on yksi riskialttiimmista toimialoista. Vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana sikatalouden Mata-vakuutetuilla maatalousyrittäjillä ja heidän perheenjäsenillään oli korvattuja työtapaturmia 491 kappaletta. Tilastosta puuttuvat osin pienet tapaturmat sekä työntekijöiden työtapaturmat. Eniten tapaturmia syntyi sikojen siirto- ja kuljetustilanteissa. Tapaturmamallien mukaan jokaista vakavaa tapaturmaa edeltää 300–600 vaaratilannetta ilman henkilö- tai materiaalivahinkoja. Tapaturmien syy on usein organisaatiotekijöissä, kuten toimintatavoissa ja ohjeissa, työn suunnittelussa, perehdytyksessä, valvonnassa ja tiedonkulussa – ei asenteissa, kuten usein luullaan (Tapaturmavakuutuskeskus -TOT-tutkinta, Heinrich 1959).
Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen eläimistä ja niiden lajityypillisistä vaatimuksista on kasvattanut tarvetta eläinten hyvinvoinnin parempaan huomioimiseen sekä lemmikki- että tuotantoeläinten pidossa. Usein ajatus siitä, että eläinten hoitaja voi hyvin, kun eläimet voivat hyvin, voi johtaa harhaan. Vaikka eläinten lisääntynyt hyvinvointi tuo hoitajalleen mielihyvää, työvoimavaltaisella kotieläintuotannon alalla lisääntyneet eläinten
hyvinvointitoimenpiteet, joita ei ole huomioitu tuotannon suunnitteluvaiheessa, lisäävät usein työtä tai työn sitovuutta sekä voivat aiheuttaa lisää haasteita ja työturvallisuusriskejä eläinten hoitotoimenpiteissä.
Emakoiden hyvinvointia lisäävästä vapaaporsituksesta on puhuttu ja tutkimuksiakin tehty jo parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimukset ovat keskittyneet emakon ja porsaiden hyvinvointitekijöihin sekä taloudelliseen tarkasteluun. Vaikutukset työntekijän työturvallisuuteen ovat saaneet verrattain vähän huomiota vapaaporsituskeskustelussa.
TYÖNTUTKIMUS VAPAAPORSITUS-TILOILLA
Atria Sika tilasi Työtehoseuralta pienimuotoisen työntutkimuksen osana ”Vapaaporsituksella parempaa hyvinvointia” -kehittämishanketta. Työntutkimuksissa tarkasteltiin vapaaporsituksen vaikutusta eläintenhoitajan työhön: työaikaan, työturvallisuuteen, työn sujuvuuteen ja työergonomiaan. Havaintoja tehtiin kolmella vapaaporsitustilalla. Kaikilla oli käytössä karsinassa kiinteästi olevat avattavat porsitushäkit sekä suljettavat porsaspesät, ja havaintojaksoilla oli työssä tilan palkatut työntekijät.
Vuodenvaihteen molemmin puolin toteutettujen työntutkimusten mukaan vapaaporsitus vaikutti työhön eniten emakon ja porsaiden käsittelyn osalta. Porsaiden suljettavat porsaspesät toimivat hyvin kaikilla tiloilla ja edistivät sujuvaa työtä porsaiden käsittelytoimissa. Jalostuksen myötä emakot ovat pääsääntöisesti hyviä käsitellä ja luonteeltaan sävyisiä, mutta porsiminen on emakolle normaalista poikkeavaa aikaa ja saa aikaan pesänrakennusvietin lisäksi luonnollisen tarpeen puolustaa jälkeläisiään, jopa tutuilta hoitajiltaan.
LÄHELTÄ PITI
Tilakäyntien aikana videoseurannan materiaaleista tuli esille eläintenhoitajiin kohdistuneita useita ”läheltä piti” -tilanteita sekä muutamia vakavampia työturvallisuusriskejä. Emakon yritykset purra hoitajaansa olivat yleisimpiä riskitekijöitä, ja myös haluttoman emakon sulkeminen porsitushäkkiin altisti työntekijät käsi- ja tukielinvaurioille. Häkkiä suljettaessa emakko painaa usein häkin reunan painetta vastaan, ei halua nousta eikä siirtyä suoraksi häkin pituussuuntaan edes houkutusruoan avulla. Tämän johdosta hoitaja joutuu käyttämään koko kehon voimaa sulkeakseen häkin. Avoimessa karsinatilassa emakko makaa usein katse kohti oviaukkoa, ja eläimen kääntäminen voi olla haasteellista.
” Vapaaporsitus vaatii eläintenhoitajilta parempaa sikojen käyttäytymisen ymmärrystä sekä kärsivällisyyttä työtehtävissä. ”
SUJUVUUDEN HAASTEITA
Vapaaporsituksessa eläinten hoitotoimiin tulee lisää työvaiheita porsitushäkin sulkemisesta sekä avaamisesta. Tämä lisää hoitotoimiin tarvittavaa aikaa ja voi olla este sujuvalle työlle. Porsitushäkkien erilaiset avaus- ja sulkemismekanismit vaikuttavat sekä hoitotöihin tarvittavaan työaikaan että työn sujuvuuteen ja työturvallisuuteen. Yksinkertaiset porsitushäkkien pikalukituslaitteet edistävät sujuvaa porsitushäkkien avaamista ja sulkemista sekä edesauttavat niiden käyttöä aina, kun on tarvetta mennä karsinaan. Hankalat ja aikaa vievät järjestelmät altistavat työntekijöitä ottamaan turhia riskejä ja
työskentelemään karsinassa ilman häkin sulkemista. Työturvallisuuden takaamiseksi tulisi karsinassa olla emakon ja työntekijän välissä häkkirakenne.
Häkkien rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat myös työergonomiaan. Häkin säätäminen kullekin emakolle sopivaksi, rakenteiden nostamiset ja lukitsemiset, kuormittavat käsiä ja selkää – varsinkin jos tilaan on niukalti ja nostoasento huono. Porsaiden siirtäminen karsinasta porsaspesään vaatii kurkottelua häkkirakenteiden lomassa, mikä altistaa eläintenhoitajan emakon purennalle, jos ei käytetä apuvälineitä. Työskentely on sujuvinta, mikäli voidaan työskennellä porsitushäkin kolmella sivulla, ilman runsasta kurkottelun tarvetta. Emakon ruokintakaukalon ja juomapisteen asettelussa tulisi huomioida, että puhdistus ja tarkastus sujuu turvallisesti ja jouhevasti häkin ollessa auki ja kiinni.
ENTÄ KOKONAISUUS?
Eläinten pidon uusien sääntöjen ja ohjeistusten suunnittelussa usein unohtuu tarkastella työn kokonaisuutta: miten uudet vaatimukset ja muutokset vaikuttavat työhön ja työntekijän mahdollisuuteen tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti?
Työ ja tuotantorakennukset suunnitellaan vallitsevien lakien ja säädösten mukaisesti, ja työhön tehtävät muutokset pitää huomioida työn uudelleensuunnittelulla.
Vapaaporsitus, verrattuna perinteiseen porsitushäkkiin, vaatii eläintenhoitajilta parempaa sikojen käyttäytymisen ymmärrystä sekä kärsivällisyyttä työtehtävissä. Turvallinen ja hyvin sujuva työ lisää työntekijöiden työmotivaatiota ja tyytyväisyyttä työhön. Emakkosikalan työntekijän työ on itsenäistä, mutta työhön liittyy myös paljon nopeita päätöksiä. Runsaat ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotilanteet lisäävät työn kognitiivista kuormaa.
Kirjoittaja
Tea Elstob, Asiantuntija, Työtehoseura ry
Mikä on TTS ja mitä se tekee?
Työtehoseura ry (TTS) on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio. Työtehoseura kouluttaa työntutkijoita sekä tekee toimialariippumattomasti räätälöityjä työntutkimus- ja kehittämisprojekteja.
MITÄ ON TYÖNTUTKIMUS?
Työntutkimus on yleistermi niille tekniikoille – erityisesti menetelmätutkimukselle ja aikatutkimukselle – joita käytetään eri yhteyksissä kaikkien niiden tekijöiden systemaattiseen tutkimiseen, jotka vaikuttavat tarkasteltavan työn tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, tavoitteena toiminnan parantaminen. (Mukaillen: BSI, British Standard Institute)
MIKÄ ON TYÖNTUTKIMUKSEN TAVOITE?
Tavoitteena on muun muassa parantaa työn tuottavuutta, edistää työhyvinvointia, parantaa kannattavuutta ja varmistaa työn jatkuvuus.
Mihin työntutkimuksia hyödynnetään?
Tutkimuksista on hyötyä lukuisissa yhteyksissä:
• Tavoitteiden asettaminen
• Tuotannon suunnittelu ja tasapainotus
• Työntarpeen määrittäminen
• Resurssien suunnittelu
• Kuormituksen selvittäminen ja haitallisen kuormituksen minimointi
• Työturvallisuuden parantaminen
• Tuotteiden/työkohteiden
kehittäminen
• Työmenetelmien kehittäminen
• Työkalujen ja laitteiden kehittäminen
• Toimitusaikojen, läpimenoaikojen ja
työvaiheaikojen selvittäminen
• Tuotannonohjaus
• Hinnoittelu ja kustannuslaskenta
• Koulutus, työnopastus sekä urakierto
Kirjoittaja
Sirpa Pussinen, asiakkuuspäällikkö, TTS-Työtehoseura ry
Lue myös muut atria tuottajat 2/2021 -lehden jutut täältä