”Hattu päästä ja syvä kumarrus perhetiloille”
07.10.2021 10:26
Eläinten terveys ja hyvinvointi on latautunut ja herkkä aihe, johon liittyy aina paljon tunnetta. Niin tietysti pitääkin, kun kyse on elävistä eläimistä. Mutta kenellepä tunne olisi sen suurempi kuin oman perhetilan toimeentulosta ja kannattavuudesta huolehtivalle tuottajalle?
Niinpä. Tilalliselle on sanomattakin selvää, että hyvinvoivat ja terveet eläimet myös kasvavat hyvin, ja hyödyntävät niille tarjotun ravinnon ja olosuhteet mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella. Sanalla sanoen: terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat taloudellisestikin kannattavia. Mutta silti juuri suuren yleisön tunteet – jotka usein ovat lähtökohtaisesti negatiivissävytteisiä – saavat julkisuudessa palstatilaa täysin riippumatta siitä, perustuvatko ne totuudenmukaisiin näyttöihin vai internetin ihmeellisestä maailmasta tempaistuihin huhupuheisiin ja kuviin. Atria Suomen vähittäiskauppa- ja Food Service -sektoreiden myynnistä vastaava johtaja Antti Paavilainen on tietoinen eläinterveyteen liittyvien mielikuvien kaupallisesta painoarvosta.
–Tärkeintä on, että Atrialla me kaikki aina alkutuotannosta asti ymmärrämme, että mielikuvilla on suuri vaikutus koko ketjuun. Meidän pitää omalla toiminnallamme varmistaa, että se, mitä kerromme, on totta ja että eläintenpito kestää asiallisen tarkastelun, Paavilainen toteaa.
KEHITYSTÄ KANNATTAVALLA POHJALLA
Millaista toiminnan sitten pitää olla? Jo EU:n säädökset ja sitä tiukempi Suomen lainsäädäntö asettavat vaateet hyvälle eläintenpidolle. Mikä sitten on Atrian rooli tässä kaikessa?
– Meidän tehtävämme on miettiä yhdessä tuottajien kanssa toimintatapoja, joilla voidaan fiksulla tavalla vaalia eläinten terveyttä ja hyvinvointia, Paavilainen kiteyttää. Hän korostaa sen tärkeyttä, että kehittäminen ja toiminnan kannattavuus ovat vahvasti balanssissa.
– Emme saa luoda uusista käytänteistä koukkuja, joiden myötä tilojen toiminta muuttuisi yrittäjille itselleen kannattamattomaksi. Myös uusien käytäntöjen kustannusvaikutukset on huomioitava, jatkaa Paavilainen. Kehityksen on toisin sanoen sovittava tilojen tekemiseen.
– Tuottajan työ vaatii tosi paljon sitoutumista. Hattu päästä ja syvä kumarrus. Kunnioitan valtavasti perhetilallisten tekemää arvokasta ja erinomaista työtä ruokatuotannon alkupäässä ja kerron siitä hyvällä mielellä eteenpäin.
OLOSUHTEET TODISTETTAVASTI KUNNOSSA
Myös asiakkaiden odotuksista eläinterveyteen ja -hyvinvointiin liittyen on hyvä olla tietoinen. Paavilainen uskoo, että vaikka Atrian asiakkaat usein tavataan luokitella kaupanalan keskusliikkeisiin, ravintola-alaan ja vientiasiakkaisiin, ei asiakasryhmien painotusten välillä ole merkittäviä eroja.
– Tärkeinä pidettävät asiat liittyvät yleensä neuvottelukumppanin henkilökohtaisiin pohdintoihin eläinten oloista, Paavilainen arvioi. Siksi tiedon lisääminen kaikesta eläinterveyteen ja -hyvinvointiin liittyvästä on plussaa.
– Meiltä valistetaan keskusliikkeiden ja ravintola-alan johtoa esimerkiksi siitä, miksi Suomessa ei Euroopassa tyypilliseen tapaan leikata porsaiden saparoita* tai typistetä kanojen nokkia, Paavilainen kertoo.
– Atrian asiakkaat arvostavat myös suuresti sitä, että heille näytetään miten perhetilamme toimivat. Showroom-vierailut, joilla tilan emäntä ja isäntä ovat olleet itsekin paikalla, ovat olleet todella onnistuneita. Asiakkaille on tärkeää myös kuulla, ettei eläimille aiheuteta tarpeetonta kärsimystä tuotantokilojen maksimoimiseksi, Paavilainen sanoo.
”On erityisen hienoa voida todeta asiakkaalle, että Suomessa asiat ovat hyvin ja tuottajat atrialaisilla perhetiloilla ovat huippuammattilaisia.”
AVUJA JA UUSIA AVAUKSIA
Paavilainen on tyytyväinen siihen, että Atrian ketjussa on eläinten terveyteen liittyviä muitakin avuja, jotka puhuttelevat niin asiakkaita kuin kuluttajia.
– Antibiootitonta tuotantoa tai hyvin vähäistä antibioottien käyttöä arvostetaan yhä enemmän, ja sillä antibioottiresistenssi on alkanut puhuttamaan maailmallakin, Paavilainen kertoo.
Atrian antibioottivapaa sianliha ja täysin antibioottivapaa siipiketju ovat siis hieno terveys- ja kilpailuetu. Myös tilajäljitettävyys yhä useammissa Atrian tuotteissa on yksi näistä avuista. Sitä ei kilpailijoilla juuri ole. Uutena eläinten hyvinvointia peilaavana asiana Atrialla valmistellaan tilakohtaisen hyvinvointi-indeksin käyttöönottoa.
– Indeksissä tullaan huomioimaan muun muassa tilan bioturva-asiat ja eläinten käyttäytymiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi eläimen suhtautuminen hoitajaansa kertoo hyvinvoinnista, Paavilainen avaa indeksin sisältöä.
Läheisessä yhteistyössä tuottajien kanssa tehtävät pilottikokeilut lisäävät puolestaan tietoa uusien käytänteiden hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.
TODELLISUUS KOHTAA ODOTUKSET
Tällä hetkellä Paavilainen uskoo, että Atrian asiakkaiden ja etenkin suurten toimijoiden, kuten Keskon ja SOK:n odotukset eläinten yleisestä terveydestä ja hyvinvoinnista vastaavat hyvin Atrian perhetiloilla kasvavien eläinten todellisuutta. Toisinaan kansainvälisiltä asiakkailta voi kuitenkin tulla epärelevanttejakin odotuksia.
– Silloin tällöin suomalaisilta tavarantoimittajilta voidaan pyytää näyttöä toimintatavoista, jotka eivät Suomen ilmastossa olisi edes mahdollisia, tai joita tiukempi lainsäädäntömme ei sallisi. Näistä asioista käydään sitten debattia, jotta saadaan faktat selville ja päästään kertomaan, kuinka täällä toimitaan, Paavilainen sanoo.
HAASTE VASTAANOTETTU
Atrian tulevaisuuden haasteet eläinten terveys- ja hyvinvointiasioissa voidaankin jakaa karkeasti kahteen: Ensinnäkin pitää varmistaa, että ne asiat, joita tehdään, vievät eläinten terveyttä ja hyvinvointiasioita oikeaan suuntaan ilman mahdottomia kannattavuushaasteita. Toiseksi pitää löytää keinot, joilla viesti niistä erinomaisista asioista, joita suomalaisessa tuotantoketjussa tehdään, menee perille. Etenkin viestinnällisen haasteen mittakaava on helpompi ymmärtää, jos vertaa sitä vaikkapa kuluttajien yleisesti heikkoon tietämykseen avainlipun ja joutsenmerkin eroista. Tarvitaan siis pitkäjänteistä työtä. Paavilainen tarttuu haasteisiin positiivisesti:
– Kun kaupallisessa keskustelussa eläinten hyvinvointi nousee aiheeksi, on erityisen hienoa voida todeta asiakkaalle, että Suomessa asiat ovat hyvin ja tuottajat atrialaisilla perhetiloilla ovat huippuammattilaisia. Olen ihan varma, että perhetilalliset ovat itsekin ylpeitä arvokkaasta työstään suomalaisessa ruokatuotannossa.
*) Euroopan sikaloissa sikojen saparot leikataan pois, sillä stressaavassa ympäristössä siat alkavat muuten näykkimään toistensa saparoita, mistä aiheutuu haavoja. Haavat tulehtuvat, mikä aloittaa tilalla lääkintäkierteen. Suomessa yhtenä sikojen terveysindikaattorina pidetään sitä, että saparo on kunnossa. Oikeanlaisissa olosuhteissa terve eläin ei koe stressiä, se voi hyvin, eikä sillä ole tarvetta toisten saparoiden näykkimiseen.